Verenpisarat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kasvisukua. Verenpisara on myös yhtye.
Verenpisarat
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Horsmakasvit Onagraceae
Suku: Verenpisarat Fuchsia
L.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Verenpisarat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Verenpisarat Commonsissa

Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,[1] ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa-Seelannissa.[2]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Kukan terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.[3] Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.[4]

Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostettu nykyaikana, mutta ’Lye’s Unique’ -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike ’Charming’-lajike on vuodelta 1877. [5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ’Bland’s New Striped’ ja vuodelta 1880 ’Claire de Lune’.[5]

Verenpisara ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.[6] Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset. Uudessa-Seelannissa elävät, hyvin harvinaiset kakapo-papukaijat käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen.

Verenpisarat huonekasveina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisätiloihin kannattaa valita pienikasvuisia lajikkeita. Esimerkiksi lajike ’Ballet Girl’ kasvaa vain 30-47 cm:n korkuiseksi, ja sillä on suuret, kerrannaiset, kirsikanpunaiset ja valkoiset kukat. Rentovartiset muodot, kuten lajike ’Marinka’, sopivat mainiosti kukkapylvään päälle. Ne tulevat noin 30 cm:n korkuisiksi ja jopa 60 cm:n levyisiksi. Multa pidetään kosteana. Keväästä syksyyn kasvia lannoitetaan kerran viikossa miedolla nestemäisellä, kukkiville kasveille sopivalla lannoitteella. Keväällä voi ottaa puutumattomia pistokkaita ja myöhäiskesällä puolipuutuneita pistokkaita, jotka juurrutetaan kylvömullassa.

Verenpisaralajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. National collection (lajiluettelo)
  2. Fuchsia The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
  3. Fuchsia Photos
  4. Fuchsia excorticata Kenneth i Stockholm
  5. a b Stephanie Donaldson s. 86
  6. Country fam and Garden
  7. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fuchsia (suomenkielisten nimien lähde)