Ero sivun ”Torsten Stålhandske” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p +kuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Torsten-Stålhandske-1934.jpg|thumb|200px|Torsten Stålhandske vuonna 1934 julkaistussa postimerkissä.]] |
[[File:Torsten-Stålhandske-1934.jpg|thumb|200px|Torsten Stålhandske vuonna 1934 julkaistussa postimerkissä.]] |
||
'''Torsten Stålhandske''' ([[1. syyskuuta]] [[1593]], [[Porvoo]] – [[21. huhtikuuta]] [[1644]], [[Haderslev]]) |
'''Torsten Stålhandske''' ([[1. syyskuuta]] [[1593]], [[Porvoo]] – [[21. huhtikuuta]] [[1644]], [[Haderslev]]){{lähde}} oli suomalainen Ruotsin armeijassa palvellut ratsuväen kenraali ja [[hakkapeliitta|hakkapeliittojen]] päällikkö [[30-vuotinen sota|30-vuotisen sodan]] aikana.<ref name="v1"/> |
||
Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Göötanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär ([[Jägerhorn]]) Uudeltamaalta. Stålhandske avioitui [[Arvid Henrikinpoika Horn]]in tyttären [[Kristiina Horn|Kristiinan]] kanssa |
Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Göötanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär ([[Jägerhorn]]) Uudeltamaalta.{{lähde}} Stålhandske oli hoidettavana vuonna 1643 Stettinissä haavojensa vuoksi ja tänä aikana hän avioitui 9. huhtikuuta [[Arvid Henrikinpoika Horn]]in tyttären [[Kristiina Horn|Kristiinan]] kanssa. Hän menehtyi jo seuraavana vuonna [Tanska]]n sotaretkellä sairauteen.<ref name="v1"/> Hänen hautamuistomerkkinsä on [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]. |
||
== Sotilasura == |
== Sotilasura == |
||
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin [[vänrikki]]nä [[Kustaa II Adolf]]in mukana [[Preussi]]in [[1622]]. [[1626]] hänet ylennettiin [[majuri]]ksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna [[Åke Tott]]in ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] [[1629]] johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja. |
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin [[vänrikki]]nä [[Kustaa II Adolf]]in mukana [[Preussi]]in [[1622]]. [[1626]] hänet ylennettiin [[majuri]]ksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna [[Åke Tott]]in ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] [[1629]] johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.<ref name="v1"/> |
||
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan [[1630]] Stålhandske oli mukana [[Pommeri]]ssa ja seuraavana vuonna [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin taistelussa]]. 1632 hänet ylennettiin [[eversti]]ksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa [[Lützenin taistelu]]ssa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa. |
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan [[1630]] Stålhandske oli mukana [[Pommeri]]ssa ja seuraavana vuonna [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin taistelussa]]. 1632 hänet ylennettiin [[eversti]]ksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa [[Lützenin taistelu]]ssa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa. |
||
[[Kuva:Torsten Stålhandskes grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|left|Torsten Stålhandsken hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]] |
[[Kuva:Torsten Stålhandskes grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|left|Torsten Stålhandsken hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]] |
||
Kesäkuussa [[1634]] hän haavoittui Hamelin taistelussa. [[1635]] hän liittyi [[kenraalimajuri]]na [[Johan Banér]]in johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua [[Wittstockin taistelu]]ssa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa [[1642]] hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti [[Turun akatemia]]lle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston. |
Kesäkuussa [[1634]] hän haavoittui Hamelin taistelussa. [[1635]] hän liittyi [[kenraalimajuri]]na [[Johan Banér]]in johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua [[Wittstockin taistelu]]ssa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa [[1642]] hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti [[Turun akatemia]]lle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston. |
||
== Lähteet == |
|||
*Sauri, Seppo: ''Suomalaisten suuret taistelut.'' Keuruu: Otava, 2002. ISBN 951-1-12624-5. |
|||
== Viitteet == |
|||
{{Viitteet|viitteet= |
|||
<ref name="v1">Sauri 2002: 23.</ref> |
|||
}} |
|||
{{DEFAULTSORT:Stålhandske, Torsten}} |
{{DEFAULTSORT:Stålhandske, Torsten}} |
||
Versio 18. elokuuta 2010 kello 00.03
Torsten Stålhandske (1. syyskuuta 1593, Porvoo – 21. huhtikuuta 1644, Haderslev)lähde? oli suomalainen Ruotsin armeijassa palvellut ratsuväen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö 30-vuotisen sodan aikana.[1]
Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Göötanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär (Jägerhorn) Uudeltamaalta.lähde? Stålhandske oli hoidettavana vuonna 1643 Stettinissä haavojensa vuoksi ja tänä aikana hän avioitui 9. huhtikuuta Arvid Henrikinpoika Hornin tyttären Kristiinan kanssa. Hän menehtyi jo seuraavana vuonna [Tanska]]n sotaretkellä sairauteen.[1] Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.
Sotilasura
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin vänrikkinä Kustaa II Adolfin mukana Preussiin 1622. 1626 hänet ylennettiin majuriksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna Åke Tottin ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1629 johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.[1]
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommerissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. 1632 hänet ylennettiin everstiksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.
Kesäkuussa 1634 hän haavoittui Hamelin taistelussa. 1635 hän liittyi kenraalimajurina Johan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti Turun akatemialle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston.
Lähteet
- Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 951-1-12624-5.