Ero sivun ”Kansainvälinen politiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}} |
||
'''Kansainvälinen politiikka''' on [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]] eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva [[tutkimus]]ala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa [[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, |
'''Kansainvälinen politiikka''' on [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]] eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva [[tutkimus]]ala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa [[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi [[valtio]]suvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen oikeuden toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös [[turvallisuuspolitiikka|turvallisuuden]] ja valtiollisten, kansallisten ja alueellisten [[identiteetti]]en tutkimus sekä kysymys [[oikeutettu sota|oikeutetusta sodasta]] ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin. |
||
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|globalisoituneessa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi. |
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|globalisoituneessa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi. |
||
Versio 29. heinäkuuta 2010 kello 00.02
Kansainvälinen politiikka on politiikan tutkimuksen eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva tutkimusala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimukseen, rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen oikeuden toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös turvallisuuden ja valtiollisten, kansallisten ja alueellisten identiteettien tutkimus sekä kysymys oikeutetusta sodasta ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska globalisoituneessa maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi Euroopan unionia ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko valtio-oppiin yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.
Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa Tampereen ja - nimekkeellä 'kansainväliset suhteet' - Lapin yliopistoissa. Helsingin yliopiston valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi, joka lukeutuu siellä yhdeksi valtio-opin osa-alueista.
Englanninkielessä kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä international relations (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.
Kirjallisuutta
- Apunen, Osmo: Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet. 3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis, no. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2004. ISBN 951-37-1859-X.
- Lagerspetz, Eerik, Heikki Patomäki & Juha Räikkä: Maailmanpolitiikan moraali. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-44-5872-9.
- Kantola, Johanna & Valenius, Johanna (toim.): Toinen maailmanpolitiikka. 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2007. ISBN 978-951-768-209-1
Aiheesta muualla
Malline:Link FA [[]]