Ero sivun ”Kansainvälinen politiikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hlpeah (keskustelu | muokkaukset)
196 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Hlpeah (keskustelu | muokkaukset)
196 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}}


'''Kansainvälinen politiikka''' on oppiaine ja [[tutkimus]]ala, joka jakautuu muun muassa [[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, [[rauhantutkimus|rauhan- ja konfliktin tutkimukseen]] sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi [[valtio]]suvereniteetin, diplomatian ja [[kansainvälinen laki|kansainvälisen lain]] toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös [[turvallisuuspolitiikka|turvallisuuden]] ja [[identiteetti]]en tutkimus sekä kysymys [[oikeutettu sota|oikeutetusta sodasta]] ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.
'''Kansainvälinen politiikka''' on [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]] eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva [[tutkimus]]ala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa [[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, [[rauhantutkimus|rauhan- ja konfliktin tutkimukseen]] sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi [[valtio]]suvereniteetin, diplomatian ja [[kansainvälinen laki|kansainvälisen lain]] toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös [[turvallisuuspolitiikka|turvallisuuden]] ja [[identiteetti]]en tutkimus sekä kysymys [[oikeutettu sota|oikeutetusta sodasta]] ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.


Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|maapalloistuvassa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in tai kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|globalisoituneessa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.


Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa [[Tampereen yliopisto|Tampereen]] ja [[Lapin yliopisto|Lapin yliopistoissa]]. [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi ja se lasketaan enemmänkin valtio-opin osa-alueeksi kuin itsenäiseksi oppiaineeksi.
Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa [[Tampereen yliopisto|Tampereen]] ja - nimekkeellä 'kansainväliset suhteet' - [[Lapin yliopisto|Lapin yliopistoissa]]. [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi, joka lukeutuu siellä yhdeksi valtio-opin osa-alueista.


[[Englannin kieli|Englanninkielessä]] kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä ''international relations'' (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.
[[Englannin kieli|Englanninkielessä]] kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä ''international relations'' (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.
Rivi 66: Rivi 66:
[[uk:Міжнародні відносини]]
[[uk:Міжнародні відносини]]
[[zh:国际关系]]
[[zh:国际关系]]
[[]]

Versio 29. heinäkuuta 2010 kello 00.02

Tämä artikkeli käsittelee kansainvälistä politiikkaa akateemisena oppiaineena.

Kansainvälinen politiikka on politiikan tutkimuksen eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva tutkimusala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimukseen, rauhan- ja konfliktin tutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen lain toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös turvallisuuden ja identiteettien tutkimus sekä kysymys oikeutetusta sodasta ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.

Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska globalisoituneessa maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi Euroopan unionia ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko valtio-oppiin yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.

Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa Tampereen ja - nimekkeellä 'kansainväliset suhteet' - Lapin yliopistoissa. Helsingin yliopiston valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi, joka lukeutuu siellä yhdeksi valtio-opin osa-alueista.

Englanninkielessä kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä international relations (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.

Kirjallisuutta

  • Apunen, Osmo: Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet. 3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis, no. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2004. ISBN 951-37-1859-X.
  • Lagerspetz, Eerik, Heikki Patomäki & Juha Räikkä: Maailmanpolitiikan moraali. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-44-5872-9.
  • Kantola, Johanna & Valenius, Johanna (toim.): Toinen maailmanpolitiikka. 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2007. ISBN 978-951-768-209-1

Aiheesta muualla

Malline:Link FA [[]]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansainvälinen_politiikka&oldid=8823548”