Ero sivun ”Verenpisarat” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
210 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(lisäyksiä)
'''Verenpisarat''' (''Fuchsia'') on [[Horsmakasvit|horsmakasvien]] suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,<ref>[http://www.jacklamb.free-online.co.uk/collection/ National collection] (lajiluettelo)</ref> ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]], mutta lajeja on myös [[Meksiko]]ssa, yksi [[Tahiti]]lla ja neljä [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]].<ref name="NZ">[http://www2.dicom.se/fuchsias/excorticataextra.html Fuchsia] The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs</ref>
 
== Ulkonäkö ==
Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ''Bland's New Striped'' ja vuodelta 1880 ''Claire de Lune''.<ref>Stephanie Donaldson s. 86 </ref>
 
Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat [[ainavihanta|ikivihreinä]] lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.<ref>[http://www.cfgphoto.com/photos-fuchsias.html Fuchsia Photos]</ref> Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.<ref>[http://www2.dicom.se/fuchsias/excorticata.html Fuchsia excorticata] Kenneth i Stockholm</ref>
 
Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostetty nykyaikana, mutta ''Lye's Unique'' -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike ''Charming''-lajike on vuodelta 1877. <ref>Stephanie Donaldson s. 86 </ref>
 
== Historia ==
Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ''Bland's New Striped'' ja vuodelta 1880 ''Claire de Lune''.<ref>Stephanie Donaldson s. 86 </ref>
 
== Verenpisara ravintona ==
Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.<ref>[http://www.cfgphoto.com/articles/fuchsias.html Country fam and Garden]</ref>
Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, [[fuksia]]npunaiset.
Uudessa-Seelannissa asustavat, hyvin harvinaiset [[Kakapo]]t käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen. Verenpisara on Kakapojen lempiruokaa.
 
== Verenpisarat huonekasveina ==
42

muokkausta

Navigointivalikko