Ero sivun ”Vanha tulli- ja pakkahuone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vanha tulli- ja pakkahuone''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka| |
'''Vanha tulli- ja pakkahuone''' on historiallinen rakennus joka sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] keskustassa [[Kruununhaka|Kruununhaan]] kaupunginosassa, osoitteessa Mariankatu 3 - [[Aleksanterinkatu|Aleksanterinkatu 1]]. Vuonna [[1765]] valmistunut tulli- ja pakkahuone on Helsingin kantakaupungin toisiksi vanhin rakennus [[Sederholmin talo]]n jälkeen. Se on myös yksi harvoista Helsingin keskustassa säilyneistä Ruotsin vallan ajan rakennuksista. |
||
Tulli- ja pakkahuone rakennettiin Helsingin kaupungin meritullikamarin toimipaikaksi, ja siellä tarkastettiin sekä tullattiin kaikki kaupunkiin meritse saapunut tavara. Se on ainoa toteutunut osa [[Suomenlinna|Viapori]]n linnoituksen komendantin [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemasta Helsingin kaupungin puolustusmuurista. Rakennuksen käyttö tullikamarina loppui 1880-luvulla, minkä jälkeen se toimi huutokauppakamarina, Kruununhaan poliisiasemana ja pysäköinninvalvontavirastona. Vuonna [[2006]] valmistuneen restauroinnin jälkeen Vanha tulli- ja pakkahuone on toiminut [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjamyymälänä. |
|||
==Historia== |
|||
Ruotsin valtakunnan kaupungeissa kannettiin keskiajalta lähtien meritullia. Aluksi tullin keräämistä varten rakennettiin pakkahuoneita, suuria varastotiloja, joihin laivojen lasti siirrettiin tarkastamista ja tullimaksun määräämistä varten. Vuonna [[1636]] otettiin käyttöön uusi eurooppalaisten esikuvien mukainen tullilainsäädäntö. Laivan saavuttua satamaan tullivirkamies arvioi sen lastin arvon, ja arvion perusteella tullikonttorissa laskettiin tullimaksu. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Rakennuksista, joissa molemmat toiminnot sijaitsivat saman katon alla, alettiin käyttää kaksoisnimeä tulli- ja pakkahuone.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maarit Mannila | Nimeke = Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa | Sivu = 7 | Julkaisija = SKS ja Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2006 }}</ref> |
|||
Helsingin kaupungin pääsatama sijaitsi Ruotsin vallan aikana Aleksanterinkadun itäpäässä, nykyisen Meritullintorin kohdalla. Kaupungin meritullia kannettiin pitkään tilapäisrakennuksissa ja yksittäisissä huoneissa. Kun kaupunkia jälleenrakennettiin vuonna [[1721]] päättyneen [[Isoviha|Isonvihan]] tuhojen jälkeen, meritullinhoitaja Petter Wetter esitti yhdistetyn tulli- ja pakkahuoneen rakentamista. Ensimmäinen, puurakenteinen tulli- ja pakkahuone valmistui nykyisen rakennuksen länsipuolelle vuonna [[1736]]. Tämä rakennus todettiin jo parissa vuosikymmenessä epätarkoituksenmukaiseksi huonosti rakennetuksi, ja sen tilalle valmistui vuosina [[1757]]–[[1765]] nykyinen kivinen tulli- ja pakkahuone. |
|||
Se, että Helsinki sai kivirakenteisen ja poikkeuksellisen edustavan tulli- ja pakkahuoneen, oli pitkälti [[Suomenlinna|Viaporin linnoituksen]] rakennustöiden ja niiden johtajan [[Augustin Ehrensvärd]]in ansiota. Ehrensvärdin alkuperäisiin suunnitelmiin kuului Helsingin kaupungin linnoittaminen rakentamalla sen ympärille [[bastioni]]ketju, jonka osina toimisivat julkiset rakennukset. Tulli- ja pakkahuone oli ainoa tästä suunnitelmasta valmistunut osa. Se rakennettiin pääosin kruunun linnoitustöihin myöntämillä rahoilla, tehtiin tavanomaista jykevämmäksi ja sijoitettiin suunnitellun puolustusmuurin linjaan; tämän vuoksi rakennus on yhä vinossa sitä ympäröivään kortteliverkkoon nähden. Rakennuspiirustusten tekijästä ei ole tietoa, mutta ne on todennäköisesti laatinut joku Viaporin linnoitusupseereista. Rakennustöiden urakoitsijaksi valittiin kaupungin ainoa rakennusmestari Samuel Berner, jonka kuoltua [[1761]] ne saattoi päätökseen hänen seuraajansa, rakennusmestari Johan Christpher Hillert.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maarit Mannila | Nimeke = Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa | Sivu = 14-17 | Julkaisija = SKS ja Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2006 }}</ref> |
|||
Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun asti. |
Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun asti. |
||
Versio 3. heinäkuuta 2010 kello 14.04
Vanha tulli- ja pakkahuone on historiallinen rakennus joka sijaitsee Helsingin keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa, osoitteessa Mariankatu 3 - Aleksanterinkatu 1. Vuonna 1765 valmistunut tulli- ja pakkahuone on Helsingin kantakaupungin toisiksi vanhin rakennus Sederholmin talon jälkeen. Se on myös yksi harvoista Helsingin keskustassa säilyneistä Ruotsin vallan ajan rakennuksista.
Tulli- ja pakkahuone rakennettiin Helsingin kaupungin meritullikamarin toimipaikaksi, ja siellä tarkastettiin sekä tullattiin kaikki kaupunkiin meritse saapunut tavara. Se on ainoa toteutunut osa Viaporin linnoituksen komendantin Augustin Ehrensvärdin suunnittelemasta Helsingin kaupungin puolustusmuurista. Rakennuksen käyttö tullikamarina loppui 1880-luvulla, minkä jälkeen se toimi huutokauppakamarina, Kruununhaan poliisiasemana ja pysäköinninvalvontavirastona. Vuonna 2006 valmistuneen restauroinnin jälkeen Vanha tulli- ja pakkahuone on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjamyymälänä.
Historia
Ruotsin valtakunnan kaupungeissa kannettiin keskiajalta lähtien meritullia. Aluksi tullin keräämistä varten rakennettiin pakkahuoneita, suuria varastotiloja, joihin laivojen lasti siirrettiin tarkastamista ja tullimaksun määräämistä varten. Vuonna 1636 otettiin käyttöön uusi eurooppalaisten esikuvien mukainen tullilainsäädäntö. Laivan saavuttua satamaan tullivirkamies arvioi sen lastin arvon, ja arvion perusteella tullikonttorissa laskettiin tullimaksu. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Rakennuksista, joissa molemmat toiminnot sijaitsivat saman katon alla, alettiin käyttää kaksoisnimeä tulli- ja pakkahuone.[1]
Helsingin kaupungin pääsatama sijaitsi Ruotsin vallan aikana Aleksanterinkadun itäpäässä, nykyisen Meritullintorin kohdalla. Kaupungin meritullia kannettiin pitkään tilapäisrakennuksissa ja yksittäisissä huoneissa. Kun kaupunkia jälleenrakennettiin vuonna 1721 päättyneen Isonvihan tuhojen jälkeen, meritullinhoitaja Petter Wetter esitti yhdistetyn tulli- ja pakkahuoneen rakentamista. Ensimmäinen, puurakenteinen tulli- ja pakkahuone valmistui nykyisen rakennuksen länsipuolelle vuonna 1736. Tämä rakennus todettiin jo parissa vuosikymmenessä epätarkoituksenmukaiseksi huonosti rakennetuksi, ja sen tilalle valmistui vuosina 1757–1765 nykyinen kivinen tulli- ja pakkahuone.
Se, että Helsinki sai kivirakenteisen ja poikkeuksellisen edustavan tulli- ja pakkahuoneen, oli pitkälti Viaporin linnoituksen rakennustöiden ja niiden johtajan Augustin Ehrensvärdin ansiota. Ehrensvärdin alkuperäisiin suunnitelmiin kuului Helsingin kaupungin linnoittaminen rakentamalla sen ympärille bastioniketju, jonka osina toimisivat julkiset rakennukset. Tulli- ja pakkahuone oli ainoa tästä suunnitelmasta valmistunut osa. Se rakennettiin pääosin kruunun linnoitustöihin myöntämillä rahoilla, tehtiin tavanomaista jykevämmäksi ja sijoitettiin suunnitellun puolustusmuurin linjaan; tämän vuoksi rakennus on yhä vinossa sitä ympäröivään kortteliverkkoon nähden. Rakennuspiirustusten tekijästä ei ole tietoa, mutta ne on todennäköisesti laatinut joku Viaporin linnoitusupseereista. Rakennustöiden urakoitsijaksi valittiin kaupungin ainoa rakennusmestari Samuel Berner, jonka kuoltua 1761 ne saattoi päätökseen hänen seuraajansa, rakennusmestari Johan Christpher Hillert.[2]
Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun asti.
Helsingin uusi tulli- ja pakkahuone rakennettiin vuosina 1898–1901 Katajanokalle Gustaf Nyströmin suunnitelman pohjalta.[3]
Lähteet
Viitteet
- ↑ Maarit Mannila: Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa, s. 7. SKS ja Helsingin kaupunginmuseo, 2006.
- ↑ Maarit Mannila: Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa, s. 14-17. SKS ja Helsingin kaupunginmuseo, 2006.
- ↑ Mielenkiintoinen saari Helsingin sydämessä Best Western Hotels Finland.