Ero sivun ”Näsiä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Orf (keskustelu | muokkaukset) wspec |
p Botti lisäsi: pcd:Jolibò |
||
Rivi 68: | Rivi 68: | ||
[[hu:Farkasboroszlán]] |
[[hu:Farkasboroszlán]] |
||
[[nl:Rood peperboompje]] |
[[nl:Rood peperboompje]] |
||
[[pcd:Jolibò]] |
|||
[[pl:Wawrzynek wilczełyko]] |
[[pl:Wawrzynek wilczełyko]] |
||
[[ru:Волчеягодник обыкновенный]] |
[[ru:Волчеягодник обыкновенный]] |
Versio 30. kesäkuuta 2010 kello 15.22
Näsiä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Näsiäkasvit Thymelaeaceae |
Suku: | Näsiät Daphne |
Laji: | mezereum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.
Ulkonäkö
Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.
Levinneisyys
Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.lähde? Se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Näsiä elää lehtomaisissa metsissä.[2]
Käyttö
Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.
Kasvintuhoojat
Nisäkkäät jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]
Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Luontoportti
- ↑ Cantell & Saario: Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936
Aiheesta muualla
- UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja
- Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
- Liber Herbarum II: Daphne Mezereum
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (Daphne mezereum)
Kirjallisuutta
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9