Ero sivun ”Varhaistriaskausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) p l |
Jkv (keskustelu | muokkaukset) Siistimistä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
''' |
'''Varhaistriaskausi''' (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 - 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri [[permikausi|permikauden]] joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin [[triaskausi|keskitriaskaudella]]. |
||
Simpukat, kotilot, [[ammonoidi]]t, merisiilit, ja nivelikkäät[[brakiopodi]]t. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta. |
Simpukat, kotilot, [[ammonoidi]]t, merisiilit, ja nivelikkäät [[brakiopodi]]t. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta. |
||
== Varhaistriaskauden eläimiä== |
|||
== Varhaistrias ...== |
|||
''Lystrosaurus'' oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. ''Proterosuchus'' muistutti panssaroimatonta krokotiilia. |
''Lystrosaurus'' oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. ''Proterosuchus'' muistutti panssaroimatonta krokotiilia. |
||
Kaikki |
Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: ''Lystrosaurus'' vaihtui häränkokoiseen ''Kannemeyeriaan'', ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi ''Cynognathus'' ja suuret arkosaurit ''Garjainia'' sekä ''Erythrosuchus'' ilmaantuivat. |
||
sudenkokoinen terapsidi |
|||
''Cynognathus'' ja suuret arkosaurit ''Garjainia'' |
|||
ja ''Erythrosuchus'' ilmaantuivat. |
|||
Terapsidit ja tekodontit jotka kuuluivat arkosaureihin kilpailivat keskenään. |
Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään. |
||
==Varhaistriaskauden alajako== |
==Varhaistriaskauden alajako== |
||
| Rivi 24: | Rivi 21: | ||
== Varhaistriaskauden kartta== |
== Varhaistriaskauden kartta== |
||
Varhaistriaskauden kartassa hieman C:tä muistuttava jättimanner näkyy karttakuvassa keskellä |
Varhaistriaskauden kartassa hieman C:tä muistuttava jättimanner näkyy karttakuvassa keskellä. Jättimantereen itäpuolella oli hajanaisia saaria, nykyinen japani, Kiinan osia ja Indonesia. Etelämanner oli etelänavalla. C:n sisäosissa oli paleotethys ja vielä pieni Tethysmeri. Suurin meri oli Panthalassa. |
||
oli hajanaisia saaria, nykyinen japani, Kiinan osia ja Indonesia. Etelämanner oli etelänavalla. C:n sisäoaissa oli paleotethys ja vielä pieni Tethysmeri. Suurin meri oli Panthalassa. |
|||
==Induan-kausi== |
==Induan-kausi== |
||
| Rivi 31: | Rivi 27: | ||
Induan-kausi aloitti varhaistriaskauden. Induan-kaudella maailma oli omituinen, jokin oli ehkä tehnyt sen myrkylliseksi. |
Induan-kausi aloitti varhaistriaskauden. Induan-kaudella maailma oli omituinen, jokin oli ehkä tehnyt sen myrkylliseksi. |
||
Ilmasto oli epätavallisen kuiva, oli valtavia aavikoita. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Oli jäätiköitä. Merten happipitoisuus oli pieni. |
Ilmasto oli epätavallisen kuiva, oli valtavia aavikoita. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Oli jäätiköitä. Merten happipitoisuus oli pieni. |
||
Ilmakehässä oli runsaasti hiilidioksidia, johtuen luultavasti vulkanismista. Kerran tai muutaman kerran hiilen ja hapen isotooppisuhteet poikkesivat normaalista. Stromatoliitit |
Ilmakehässä oli runsaasti hiilidioksidia, johtuen luultavasti vulkanismista. Kerran tai muutaman kerran hiilen ja hapen isotooppisuhteet poikkesivat normaalista. Stromatoliitit ja bakteerimatot palasivat induankauden alussa. Stromatoliitithan syötiin viimeistään kambrikaudella. Tämäkin viitaa siihen, että meren lajisto olis harventunut. Pian stromatoliitit katosivat fossiilisarjoista. Koppisiemeniset kasvit etenivät maalla. |
||
Induankaudelle luonteenomaisia ovat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet. |
Induankaudelle luonteenomaisia ovat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet. |
||
| Rivi 41: | Rivi 37: | ||
[[Luokka:Geologiset ajanjaksot]] |
[[Luokka:Geologiset ajanjaksot]] |
||
[[en:Early Triassic]] |
[[en:Early Triassic]] |
||
Versio 27. helmikuuta 2006 kello 17.50
Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 - 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.
Varhaistriaskauden eläimiä
Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurit Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.
Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.
Varhaistriaskauden alajako
- Induan (Brahmanian)
- Griesbachian (Gangetian)
- Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
- Dienerian (Gandarian)
- Griesbachian (Gangetian)
- Olenekian
- Smithian
- Smathian
Varhaistriaskauden kartta
Varhaistriaskauden kartassa hieman C:tä muistuttava jättimanner näkyy karttakuvassa keskellä. Jättimantereen itäpuolella oli hajanaisia saaria, nykyinen japani, Kiinan osia ja Indonesia. Etelämanner oli etelänavalla. C:n sisäosissa oli paleotethys ja vielä pieni Tethysmeri. Suurin meri oli Panthalassa.
Induan-kausi
Induan-kausi aloitti varhaistriaskauden. Induan-kaudella maailma oli omituinen, jokin oli ehkä tehnyt sen myrkylliseksi. Ilmasto oli epätavallisen kuiva, oli valtavia aavikoita. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Oli jäätiköitä. Merten happipitoisuus oli pieni. Ilmakehässä oli runsaasti hiilidioksidia, johtuen luultavasti vulkanismista. Kerran tai muutaman kerran hiilen ja hapen isotooppisuhteet poikkesivat normaalista. Stromatoliitit ja bakteerimatot palasivat induankauden alussa. Stromatoliitithan syötiin viimeistään kambrikaudella. Tämäkin viitaa siihen, että meren lajisto olis harventunut. Pian stromatoliitit katosivat fossiilisarjoista. Koppisiemeniset kasvit etenivät maalla. Induankaudelle luonteenomaisia ovat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet.