Ero sivun ”Bristolinlahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Naknekjoki, kirjolohi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Bristol Bay.png|thumb|250px|Bristolinlahti]] |
[[Image:Bristol Bay.png|thumb|250px|Bristolinlahti]] |
||
'''Bristolinlahti''' (Keski-Alaskan jupikiksi ''Iilgauaq'') on itäisin osa [[Beringinmeri|Beringinmerta]] [[Alaska]]n lounaisosassa. Lahti suustaan on 400 km pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat [[Cinder]], [[Egegikjoki|Egegik]], [[Igushik]], [[Kvichak]], [[Meshik]], [[Nushagak]], [[Naknek]], [[Togiak]] ja [[Ugashik]]. |
'''Bristolinlahti''' (Keski-Alaskan jupikiksi ''Iilgauaq'') on itäisin osa [[Beringinmeri|Beringinmerta]] [[Alaska]]n lounaisosassa. Lahti suustaan on 400 km pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat [[Cinder]], [[Egegikjoki|Egegik]], [[Igushik]], [[Kvichak]], [[Meshik]], [[Nushagak]], [[Naknekjoki|Naknek]], [[Togiak]] ja [[Ugashik]]. |
||
Bristolinlahden [[vuorovesi]]vaihtelut ovat yksiä maailman suurimmista. Nugshagakin lahdella ja Kvichakin lahdella vuorovesierot ovat 9.9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista alueista suurille aluksille. |
Bristolinlahden [[vuorovesi]]vaihtelut ovat yksiä maailman suurimmista. Nugshagakin lahdella ja Kvichakin lahdella vuorovesierot ovat 9.9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista alueista suurille aluksille. |
||
Bristolin lahti on maailman suurin [[punalohi|punalohen]] nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat |
Bristolin lahti on maailman suurin [[punalohi|punalohen]] nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat Yyynenmeren lohilajeista: [[kuningaslohi]], [[hopealohi]], [[koiralohi]], [[kyttyrälohi]] ja [[kirjolohi]]. |
||
{{coord|57|56|59.44|N|158|31|18.22|W|dim:350000_scale:3500000_region:US-AK_type:waterbody_source:dewiki|display=title}} |
{{coord|57|56|59.44|N|158|31|18.22|W|dim:350000_scale:3500000_region:US-AK_type:waterbody_source:dewiki|display=title}} |
||
Versio 10. huhtikuuta 2010 kello 11.39
Bristolinlahti (Keski-Alaskan jupikiksi Iilgauaq) on itäisin osa Beringinmerta Alaskan lounaisosassa. Lahti suustaan on 400 km pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat Cinder, Egegik, Igushik, Kvichak, Meshik, Nushagak, Naknek, Togiak ja Ugashik.
Bristolinlahden vuorovesivaihtelut ovat yksiä maailman suurimmista. Nugshagakin lahdella ja Kvichakin lahdella vuorovesierot ovat 9.9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista alueista suurille aluksille.
Bristolin lahti on maailman suurin punalohen nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat Yyynenmeren lohilajeista: kuningaslohi, hopealohi, koiralohi, kyttyrälohi ja kirjolohi.