Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti korjasi HTML:ää |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Virtausmekaniikka''' on [[kontinuumimekaniikka|kontinuumimekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[fluidi|fluideja]] eli [[neste]]itä ja [[kaasu]]ja. Se voidaan jakaa edelleen mm. [[hydrostatiikka]]an ja [[virtausdynamiikka]]an. |
'''Virtausmekaniikka''' on [[kontinuumimekaniikka|kontinuumimekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[fluidi|fluideja]] eli [[neste]]itä ja [[kaasu]]ja. Se voidaan jakaa edelleen mm. [[hydrostatiikka]]an ja [[virtausdynamiikka]]an. |
||
===Sovellutukset=== |
|||
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta mm. [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden nostovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat |
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta mm. [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat [[Lentokone|lentokoneiden]] nostovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tekniikan tutkimuskohteita ovat [[laiva]]tekniset ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset, tieteellisistä tutkimuskohteista tärkeitä ovat [[geofysiikka|geofysiikassa]] ilmankehän ja valtamerien virtaukset. |
||
===Teoriaa, kokeellista toimintaa ja tietokonesimulaatiota=== |
|||
| ⚫ | |||
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] käyttö. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
===Katso myös=== |
|||
| ⚫ | |||
{|border=1 |
{|border=1 |
||
| Rivi 21: | Rivi 26: | ||
|} |
|} |
||
==Kontinuumioletus== |
===Kontinuumioletus=== |
||
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka |
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäävät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 <sup>-6<sup> metriä) suuremmissa mitoissa. |
||
{{tynkä/Fysiikka}} |
{{tynkä/Fysiikka}} |
||
Versio 19. helmikuuta 2006 kello 21.51
Virtausmekaniikka on kontinuumimekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Se voidaan jakaa edelleen mm. hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.
Sovellutukset
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta mm. aerodynamiikan sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden nostovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tekniikan tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja hydrauliikan sovellukset, tieteellisistä tutkimuskohteista tärkeitä ovat geofysiikassa ilmankehän ja valtamerien virtaukset.
Teoriaa, kokeellista toimintaa ja tietokonesimulaatiota
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa tuulitunneleiden käyttö.
Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, computational fluid dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia simuloida virtausongelmia.
Katso myös
Virtausmekaniikka on kontinuumimekaniikan haara:
| Kontinuumi- mekaniikka |
Lujuusoppi eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita | Elastisuus: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa | |
| Plastisuus: aineet, jotka muuttavat muotoaan pysyvästi | Reologia: niiden aineiden tutkimus, joilla on sekä kiinteiden aineiden että fluidien ominaisuuksia | ||
| Virtausmekaniikka | Ei-newtonilaiset fluidit | ||
| Newtonilaiset fluidit | |||
Kontinuumioletus
Kaasut ja nesteet koostuvat molekyyleistä, jotka törmäävät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 -6 metriä) suuremmissa mitoissa.