Ero sivun ”Salmonelloosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Salmonella''' on tavallisimmin [[enteriitti]] (ruuansulatuskanavan [[infektio]]) ja |
'''Salmonella''' on tavallisimmin [[enteriitti]] (ruuansulatuskanavan [[infektio]]), ja sem oireena on [[ripuli]]. Salmonellan aiheuttamia infektioita ei yleensä suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan. |
||
''Salmonella typhi'' aiheuttaa [[lavantauti]]a (hiirilavantautia) |
''Salmonella typhi'' aiheuttaa [[lavantauti]]a (hiirilavantautia) levitessään ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön. ''Salmonella paratyphi'' aiheuttaa samankaltaisen mutta lievemmän taudin [[Pikkulavantauti|pikkulavantaudin]]. Salmonella leviää etupäässä lintujen ja matelijoiden ulosteiden kautta tai niitä kosketettaessa. Salmonellan oireita ovat ripuli, kova kuume ja oksentelu. Salmonellatesti tehdään [[uloste]]näytteellä. |
||
==Esiintyvyys Suomessa ja tartuntalähteet== |
==Esiintyvyys Suomessa ja tartuntalähteet== |
||
| ⚫ | Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä 2 200–2 700 tapausta vuosittain. Määrä on merkittävästi suurempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomesta on ilmoitettu noin 52 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun EU-maiden keskiarvo on noin 31 tapausta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = European Food Safety Authority | Nimeke = The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007 | Osoite = http://efsa.europa.eu/cs/BlobServer/Report/2007_Zoonoses_Community_Summary_Report,0.pdf?ssbinary=true | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 15 | Julkaisija = The EFSA Journal | Ajankohta = 20.1.2009 | Viitattu = 30.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suomessa useimmat tapaukset saadaan tartuntoina ulkomailta, yleensä Thaimaasta. Muissa Euroopan maissa tartuntalähteitä ei aina tilastoida. Myös raa`asta lihasta voi saada salmonellan. |
||
| ⚫ | Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{tynkä/Lääketiede}} |
|||
[[luokka:Salmonella]] |
[[luokka:Salmonella]] |
||
[[Luokka:Tartuntataudit]] |
[[Luokka:Tartuntataudit]] |
||
Versio 9. maaliskuuta 2010 kello 11.32
Salmonella on tavallisimmin enteriitti (ruuansulatuskanavan infektio), ja sem oireena on ripuli. Salmonellan aiheuttamia infektioita ei yleensä suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.
Salmonella typhi aiheuttaa lavantautia (hiirilavantautia) levitessään ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön. Salmonella paratyphi aiheuttaa samankaltaisen mutta lievemmän taudin pikkulavantaudin. Salmonella leviää etupäässä lintujen ja matelijoiden ulosteiden kautta tai niitä kosketettaessa. Salmonellan oireita ovat ripuli, kova kuume ja oksentelu. Salmonellatesti tehdään ulostenäytteellä.
Esiintyvyys Suomessa ja tartuntalähteet
Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä 2 200–2 700 tapausta vuosittain. Määrä on merkittävästi suurempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomesta on ilmoitettu noin 52 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun EU-maiden keskiarvo on noin 31 tapausta.[1] Suomessa useimmat tapaukset saadaan tartuntoina ulkomailta, yleensä Thaimaasta. Muissa Euroopan maissa tartuntalähteitä ei aina tilastoida. Myös raa`asta lihasta voi saada salmonellan.
Viitteet
- ↑ European Food Safety Authority: The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007 (PDF) (Sivu 15) 20.1.2009. The EFSA Journal. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)