Ero sivun ”Cloaca Maxima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi linkkiä / linkkejä
Chlewbot (keskustelu | muokkaukset)
p robot Adding: nl, pt
Rivi 23: Rivi 23:
[[gl:Cloaca Máxima]]
[[gl:Cloaca Máxima]]
[[it:Cloaca Massima]]
[[it:Cloaca Massima]]
[[nl:Cloaca Maxima]]
[[pl:Cloaca Maxima]]
[[pl:Cloaca Maxima]]
[[pt:Cloaca Massima]]
[[sv:Cloaca Maxima]]
[[sv:Cloaca Maxima]]

Versio 15. helmikuuta 2006 kello 05.24

Tiedosto:Map of downtown Rome during the Roman Empire large.jpg
Muinaisen Rooman keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.

Cloaca Maxima (latinaa, tarkoittaa kirjaimellisesti Suurta Viemäriä) on yksi maailman vanhimpia viemärisysteemeitä. Se rakennettin alkujaan, tarinoiden mukaan ehkä vuoden 600 eaa. paikkeilla, kuivaamaan Rooman alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Tradition mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas Lucius Tarquinius Priscus.

Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.

Livius kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan Forumin läpi ja sitten Tiberiin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle, muun viemäristön ollessa jo peittynyt.

Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja, mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.

Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko Rooman valtakunnan olemassaolon ajan ja on todisteita että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. Vuonna 33 eaa sen tiedetään saaneen perinpohjaisen tarkistuksen Agrippalta ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty Rooman nykyiseen viemärisysteemiin.

Roomalaisten tiedetään myös - joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista - heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa on muun muassa keisari Elagabalus ja Pyhä Sebastian - jälkimmäinen on Lodovico Carraccin maalauksen aiheena.

Cloaca Maximan suut Tiberiin ovat yhä näkyvissä lähellä Ponto Rotton ja Ponto Palatinon siltoja. Basilica Julian lähellä on myös näkyvissä portaat alas viemäriin. Osa Cloaca Maximasta on myös näkyvissä maan päältä lähellä Pyhän Giorgion kirkkoa Velabrossa.