Ero sivun ”Rafik al-Hariri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zorrobot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: en:Rafic Hariri
WeggeBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: da:Rafik Hariri
Rivi 29: Rivi 29:
[[ca:Rafik Hariri]]
[[ca:Rafik Hariri]]
[[cs:Rafík Harírí]]
[[cs:Rafík Harírí]]
[[da:Rafik Hariri]]
[[de:Rafiq al-Hariri]]
[[de:Rafiq al-Hariri]]
[[en:Rafic Hariri]]
[[en:Rafic Hariri]]

Versio 27. tammikuuta 2010 kello 03.09

Rafik Hariri

Rafik al-Hariri (1. marraskuuta 194414. helmikuuta 2005) (arab. رفيق بهاءالدين الحريري‎) oli libanonilainen liikemies ja poliitikko, pääministerinä viidessä hallituksessa 1992–1998 ja 2000–2004. Hariri murhattiin pommilla 14. helmikuuta 2005 Beirutissa.

Hariri nousi pääministeriksi 1992 perustamansa Tayyar Al Mustaqbal -puolueen (Tulevaisuusliike) johdossa. Haririn surma johti poliittiseen muutokseen Libanonissa ns. "setrivallankumouksessa" ja Syyrian joukkojen vetäytymiseen maasta. Haririn jälkeen hänen poikansa Saad al-Hariri nousi puolueen johtoon.

Rafik Hariri oli kotoisin sunniperheesta Sidonista. Hän opiskeli liikehallintoa Beirutin arabiyliopistolla ja työskenteli rakennusalalla Saudi-Arabiassa sekä perusti CICONEST-rakennusyhtiön. Hän sai 1978 Saudi-Arabian kansalaisuuden palveluksistaan kuningaskunnalle. Hän laajensi liiketoimiaan myöhemmin tietoliikenteeseen, pankkitoimintaan, kiinteistö- ja öljyalalle. Vuonna 1993 hän perusti Telviziyon Al Mustaqbal -kanavan Libanoniin ja osti maassa useita lehtiä. Hän oli myös Saudien perheen edustajana maassa.

Hänen mukaansa on nimetty Rafik Haririn kansainvälinen lentoasema.

Murha ja sen tutkimukset

Hariri murhattiin pommilla 14. helmikuuta 2005. Pommiräjähdyksessä St. Georges -hotellin edessä kuoli 23 ja räjähdys teki kaksi metriä syvän kraatterin.[1]

Murhasta syytettiin aluksi Syyrian armeijan ja tiedustelun joukkoja. Haririn tiedettiin rikkoneen välinsä presidentti Bašar al-Assadiin vaatiessaan Syyrian joukkojen vetäytymistä maasta. Tämä oli otollista myös Yhdysvaltain Bushin hallinnolle, joka oli nimittänyt Syyrian "pahan akseliin" kuuluvaksi ja halusi eristää maan taloudellisesti. Muitakin epäiltyjä esitettiin, kuten al-Qaida, jolle Haririn läheiset suhteet Saudeihin olivat punainen vaate, tai Israel, joka pyrki jatkuvasti heikentämään Libanonia, tai Iran, joka vihasi maallista Hariria.[1]

Vuoden 2005 lopulla YK asetti saksalaisen syyttäjä Detlev Mehlisin johtaman tutkimusryhmän, joka vahvisti seitsemän kuukauden tutkimusten jälkeen Syyrian turvallisuusjoukkojen syyllisyyden ja pidätti neljä epäiltyä. Tämän jälkeen tutkimukset kuitenkin hyytyivät. Maaliskuun 1. 2009 aloitti YK:n erikoistuomioistuin Leidschendamissa Alankomaissa johdossaan kanadalainen Daniel Bellemare. Ensitöikseen tuomioistuin vapautti neljä pidätettyä, jotka olivat istuneet jo kolme vuotta libanonilaisessa vankilassa. Toukokuussa 2009 saksalainen Spiegel-lehti sai haltuunsa dokumentteja, joiden mukaan Hizbollahin erikoisjoukot olisivat iskun takana.[1]

Viitteet