Ero sivun ”Gamma-aminovoihappo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Gamma-Aminobuttersäure - gamma-aminobutyric acid.svg|thumb|200px|Gamma-aminovoihappo]]
[[Kuva:Gamma-Aminobuttersäure - gamma-aminobutyric acid.svg|thumb|200px|Gamma-aminovoihappo]]
[[Kuva:GABA3d.png|thumb|200px|Gamma-aminovoihapon 3D-malli]]
[[Kuva:GABA3d.png|thumb|200px|Gamma-aminovoihapon 3D-malli]]
'''Gamma-aminovoihappo''' eli '''GABA''' ('''G'''amma-'''a'''mino'''b'''utyric '''a'''cid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava [[Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]]<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>. GABA:n välittämä viesti on luonteeltaan inhibitorinen eli vaimentava tai lamaava: GABA
'''Gamma-aminovoihappo''' eli '''GABA''' ('''G'''amma-'''a'''mino'''b'''utyric '''a'''cid) on [[keskushermosto]]n tärkeä [[inhibitorinen]] eli hillitsevä [[välittäjäaine]]. GABA:lla on siis rauhoittava vaikutus, ja sen puute voi aiheuttaa [[ahdistuneisuus|ahdistuneisuutta]] ja [[masennus|masentuneisuutta]]. GABA voi ehkäistä myös [[epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia. Yksittäisissä [[neuroni|neuroneissa]] GABAn vaikutus voi olla myös [[eksitoiva]] eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on [[glutamaatti]].
välittää hermosolulle käskyn vähentää toimintaa tai lopettaa toimintansa. Noin 40 % aivosoluista reagoi gamma-aminovoihapon inhibitoriseen vaikutukseen.<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref> Yksittäisissä [[neuroni|neuroneissa]] GABAn vaikutus voi olla myös [[eksitoiva]] eli kiihdyttävä.

Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on [[glutamaatti]].

Gamma-aminovoihapon [[kemiallinen kaava]] on C<sub>4</sub>H<sub>9</sub>NO<sub>2</sub>, [[moolimassa]] 103,12&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 195-204&nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 56-12-2.
Gamma-aminovoihapon [[kemiallinen kaava]] on C<sub>4</sub>H<sub>9</sub>NO<sub>2</sub>, [[moolimassa]] 103,12&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 195-204&nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 56-12-2.

GABA:n puute voi aiheuttaa [[ahdistuneisuus|ahdistuneisuutta]], [[masennus|masentuneisuutta]] ja [[epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia{{Lähde?||14. tammikuuta 2009}}.


==GABA:n merkitys elimistössä==
==GABA:n merkitys elimistössä==


[[Amygdala]]n [[basolateraalinen|basolateraalisella]] [[tumake|tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja [[sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] yliaktivoitumista.


GABA:n nauttiminen lisää [[kasvuhormoni]]n ja [[prolaktiini]]n [[synteesi]]ä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.
GABA:n nauttiminen lisää [[kasvuhormoni]]n ja [[prolaktiini]]n [[synteesi]]ä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.

Tietyillä GABA-reseptoreihin sitoutuvilla lääkkeillä voidaan lievittää liiallista [[lihasjänteys|lihasjänteyttä]] (spastisuutta), [[epilepsia]]a ja tiettyjä [[psyykkiset häiriöt|psyykkisiä häiriöitä]]. Eräät epilepsialääkkeet, kuten esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti, tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.

'''Gamma-aminovoihappo''' eli GABA on tärkein hermosolujen toimintaa jarruttava [[Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]]<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>.


GABA- eli gamma-aminovoihapporeseptoreita on kahta päätyyppiä; GABA<sub>A</sub> ([[ionikanavareseptori]]) ja GABA<sub>B</sub> ([[G-proteiinikytkentäinen reseptori]]). Myös GABA<sub>C</sub>-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.
GABA- eli gamma-aminovoihapporeseptoreita on kahta päätyyppiä; GABA<sub>A</sub> ([[ionikanavareseptori]]) ja GABA<sub>B</sub> ([[G-proteiinikytkentäinen reseptori]]). Myös GABA<sub>C</sub>-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.


Monet rauhoittavat lääkeaineet kuten [[bentsodiatsepiinit]] lisäävät hermoston GABA-pitoisuutta aiheuttaen hermoratojen toiminnan epäspesifiä, yleistynyttä hidastumista. Bentsodiatsepiiniryhmään kuuluvat lääkeaineet sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin, minkä vuoksi kyseisiä reseptoreita kutsutaan myös bentsodiatsepiinireseptoreiksi.
Monet rauhoittavat lääkeaineet kuten [[bentsodiatsepiinit]] lisäävät hermoston GABA-pitoisuutta aiheuttaen hermoratojen toiminnan epäspesifiä, yleistynyttä hidastumista. Bentsodiatsepiiniryhmään kuuluvat lääkeaineet sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin, minkä vuoksi kyseisiä reseptoreita kutsutaan myös bentsodiatsepiinireseptoreiksi. Näitä reseptoreita on sekä aivoissa että sisäelimissä<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>.


Bentsodiatsepiinit nostavat aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta, mikä aikaansaa keskushermoston toiminnan hidastumista tai osittaista lamautumista. Bentsodiatsepiineilla hoidetaan muun muassa unettomuutta, paniikkihäiriötä, epilepsiaa ja kroonisia särkyjä.
Bentsodiatsepiinit nostavat aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta, mikä aikaansaa keskushermoston toiminnan hidastumista tai osittaista lamautumista. Bentsodiatsepiineilla hoidetaan muun muassa unettomuutta, paniikkihäiriötä, epilepsiaa ja kroonisia särkyjä.
Rivi 23: Rivi 23:
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa masennusta, koska bentsodiatsepiinit vähentävät aivojen [[serotoniini|serotoniinipitoisuutta]]. Bentsodiatsepiinit vähentävät myös aivojen muiden välittäjäaineiden kuten [[dopamiini|dopamiinin]] ja [[noradrenaliini|noradrenaliinin]] tuotantoa.
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa masennusta, koska bentsodiatsepiinit vähentävät aivojen [[serotoniini|serotoniinipitoisuutta]]. Bentsodiatsepiinit vähentävät myös aivojen muiden välittäjäaineiden kuten [[dopamiini|dopamiinin]] ja [[noradrenaliini|noradrenaliinin]] tuotantoa.


Myös [[barbituraatti|barbituraatit]] sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin nostaen aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta.
Myös [[barbituraatti|barbituraatit]] sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin nostaen aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta. Myös monet epilepsialääkkeet (esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti) tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.


[[Baklofeeni]] (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABA<sub>B</sub>-[[agonisti]] eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABA<sub>B</sub>-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja [[spasmi]]en hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa [[MS-tauti]] ja [[selkäydinvamma]]t. Baklofeenista voi olla apua [[dystonia]]an.
[[Baklofeeni]] (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABA<sub>B</sub>-[[agonisti]] eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABA<sub>B</sub>-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja [[spasmi]]en hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa [[MS-tauti]] ja [[selkäydinvamma]]t. Baklofeenista voi olla apua [[dystonia]]an.

[[Amygdala]]n [[basolateraalisella tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja [[sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] yliaktivoitumista.


==Lähteet==
<references/>


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 14. tammikuuta 2010 kello 18.51

Gamma-aminovoihappo
Gamma-aminovoihapon 3D-malli

Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaine[1]. GABA:n välittämä viesti on luonteeltaan inhibitorinen eli vaimentava tai lamaava: GABA välittää hermosolulle käskyn vähentää toimintaa tai lopettaa toimintansa. Noin 40 % aivosoluista reagoi gamma-aminovoihapon inhibitoriseen vaikutukseen.[2] Yksittäisissä neuroneissa GABAn vaikutus voi olla myös eksitoiva eli kiihdyttävä.

Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on glutamaatti.

Gamma-aminovoihapon kemiallinen kaava on C4H9NO2, moolimassa 103,12 g/mol, sulamispiste 195-204 °C ja CAS-numero 56-12-2.

GABA:n puute voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja epileptisiä kohtauksialähde?.

GABA:n merkitys elimistössä

GABA:n nauttiminen lisää kasvuhormonin ja prolaktiinin synteesiä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.

GABA- eli gamma-aminovoihapporeseptoreita on kahta päätyyppiä; GABAA (ionikanavareseptori) ja GABAB (G-proteiinikytkentäinen reseptori). Myös GABAC-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.

Monet rauhoittavat lääkeaineet kuten bentsodiatsepiinit lisäävät hermoston GABA-pitoisuutta aiheuttaen hermoratojen toiminnan epäspesifiä, yleistynyttä hidastumista. Bentsodiatsepiiniryhmään kuuluvat lääkeaineet sitoutuvat GABAA-reseptoreihin, minkä vuoksi kyseisiä reseptoreita kutsutaan myös bentsodiatsepiinireseptoreiksi. Näitä reseptoreita on sekä aivoissa että sisäelimissä[3].

Bentsodiatsepiinit nostavat aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta, mikä aikaansaa keskushermoston toiminnan hidastumista tai osittaista lamautumista. Bentsodiatsepiineilla hoidetaan muun muassa unettomuutta, paniikkihäiriötä, epilepsiaa ja kroonisia särkyjä.

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa masennusta, koska bentsodiatsepiinit vähentävät aivojen serotoniinipitoisuutta. Bentsodiatsepiinit vähentävät myös aivojen muiden välittäjäaineiden kuten dopamiinin ja noradrenaliinin tuotantoa.

Myös barbituraatit sitoutuvat GABAA-reseptoreihin nostaen aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta. Myös monet epilepsialääkkeet (esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti) tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.

Baklofeeni (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABAB-agonisti eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABAB-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja spasmien hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa MS-tauti ja selkäydinvammat. Baklofeenista voi olla apua dystoniaan.

Amygdalan basolateraalisella tumakkeella (BLA, Basolateral Nucleus of Amygdala) on merkitystä muun muassa pelkotilojen synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA inhiboi. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja sympaattisen hermoston yliaktivoitumista.


Lähteet

  1. C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf
  2. C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf
  3. C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf

Aiheesta muualla