Ero sivun ”Jean Racine” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 582 muokkausta
1670),
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 582 muokkausta
rm kaikki kirosanat ja muu vandalismi, jotka anonyymit ovat saaneet aikaan.
Rivi 7: Rivi 7:
Lopulta Racine valitsi kokonaan kirjallisuudelle omistautumisen. Vuonna [[1662]] hän sai kuninkaalta eläkkeensä oodiensa ''la Convalescence du Roi'' ja ''la Renommée aux Muses'' ansiosta. Hän sai vihdoinkin näytelmänsä ''Thébaide'' esitetyksi vuonna [[1664]] [[Molière]]n teatteriseurueen toimesta ja vuonna [[1665]] sama ryhmä esitti [[Aleksanteri Suuri|''Aleksanteri Suuren'']] (Alexandre le Grand).
Lopulta Racine valitsi kokonaan kirjallisuudelle omistautumisen. Vuonna [[1662]] hän sai kuninkaalta eläkkeensä oodiensa ''la Convalescence du Roi'' ja ''la Renommée aux Muses'' ansiosta. Hän sai vihdoinkin näytelmänsä ''Thébaide'' esitetyksi vuonna [[1664]] [[Molière]]n teatteriseurueen toimesta ja vuonna [[1665]] sama ryhmä esitti [[Aleksanteri Suuri|''Aleksanteri Suuren'']] (Alexandre le Grand).


Näytelmän ''Andromaque'' ([[1667]]) menestys takasi hänen arvostuksensa. ''Plaideurs'' ([[1668]]) komedian jälkeen hän palasi lopullisesti kirjoittamaan tragedioita. ja kirjoittaa tämän jälkeen näytelmät: ''Britannicus'' ([[1669]]), [[1670]]), ''Bajazet'' ([[1672]]), ''Mithridate'' ([[1673]]), ''Iphigénie'' ([[1674]]) ja ''Phèdre'' ([[1677]]).
Näytelmän ''Andromaque'' ([[1667]]) menestys takasi hänen arvostuksensa. ''Plaideurs'' ([[1668]]) komedian jälkeen hän palasi lopullisesti kirjoittamaan tragedioita. ja kirjoittaa tämän jälkeen näytelmät: ''Britannicus'' ([[1669]]), ''Bérénice'' ([[1670]]), ''Bajazet'' ([[1672]]), ''Mithridate'' ([[1673]]), ''Iphigénie'' ([[1674]]) ja ''Phèdre'' ([[1677]]).


Racine vallittiin [[Ranskan akatemia]]an, sen tuolille numero 13. Hänet nimitettiin kuninkaan historioitsijaksi ja tällöin hän luopui teatterista. Hän kirjoitti kuitenkin vielä, rouva de Maintenonin pyynnöstä, Saint-Cyrin oppilaille raamatulliset tragediat: ''Esther'' ([[1689]]) ja ''Athalie'' ([[1691]]).
Racine vallittiin [[Ranskan akatemia]]an, sen tuolille numero 13. Hänet nimitettiin kuninkaan historioitsijaksi ja tällöin hän luopui teatterista. Hän kirjoitti kuitenkin vielä, rouva de Maintenonin pyynnöstä, Saint-Cyrin oppilaille raamatulliset tragediat: ''Esther'' ([[1689]]) ja ''Athalie'' ([[1691]]).
Rivi 13: Rivi 13:
Huolimatta jansenisteihin kohdistuneesta vainosta, Racine solmi uudelleen suhteet heihin lyhyen suhteiden poikkiolon jälkeen. Hän myös kirjoitti liikkeen historian ''Abrégé de l'Histoire de Port-Royal'', joka ilmestyi postuumina Racinen kuoleman jälkeen.
Huolimatta jansenisteihin kohdistuneesta vainosta, Racine solmi uudelleen suhteet heihin lyhyen suhteiden poikkiolon jälkeen. Hän myös kirjoitti liikkeen historian ''Abrégé de l'Histoire de Port-Royal'', joka ilmestyi postuumina Racinen kuoleman jälkeen.


==Teokset==
TA MAMAN LA PUTE
[[Kuva:Racine portrait4.jpg|thumb|220px|Jean Racine (1690)]]
[[Kuva:Racine portrait4.jpg|thumb|220px|Jean Racine (1690)]]
*''Ode sur la convalescene du roi'', 1663
*''Ode sur la convalescene du roi'', 1663
Rivi 22: Rivi 22:
*''Les plaideurs'', 1668
*''Les plaideurs'', 1668
*''Britannicus'', 1669
*''Britannicus'', 1669
*''Bérénice, ou la rouquine en chaleur'', 1670
*''Bérénice'', 1670
*''Bajazet'', 1672
*''Bajazet'', 1672
*''Mithridate'', 1673
*''Mithridate'', 1673
*''Iphigénie'', 1674
*''Iphigénie'', 1674
*''Phèdre'', 1677
*''Phèdre'', 1677
*''Œuvres, CHAMAUX ! CHAMAUX !'', 1679
*''Œuvres'', 1679
*''Esther'', 1689
*''Esther'', 1689
*''Athalie', 1691
*''Athalie', 1691


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

Versio 14. lokakuuta 2009 kello 23.02

Jean Racine

Jean Racine (s. 21. joulukuuta 1639, La Ferte-Milon – k. 21. huhtikuuta 1699, Pariisi) oli ranskalainen traaginen runoilija. Häntä pidetään Pierre Corneillen kanssa suurena ranskalaisen tragedian klassikkona.

Racine syntyi keskiluokkaiseen porvarisperheeseen, mutta hän jäi orvoksi jo hyvin varhaisella iällä ja hän sijoittui isovanhempiensa ja myöhemmin tätinsä luokse. Täti oli nunnana Port-Royalessa ja siellä Racine sai kasvatuksen jansenistisiin aatteisiin. Hän purki aluksi sopeuttamaan kirjalliset halunsa kirkolliseen uraan. Hän kirjoitti oodin Seinen nymfit (la Nymphe de la Seine) vuonna 1660, kuten myös useita näytelmiä, joita hän ei onnistunut saamaan esitetyiksi näyttämöllä.

Lopulta Racine valitsi kokonaan kirjallisuudelle omistautumisen. Vuonna 1662 hän sai kuninkaalta eläkkeensä oodiensa la Convalescence du Roi ja la Renommée aux Muses ansiosta. Hän sai vihdoinkin näytelmänsä Thébaide esitetyksi vuonna 1664 Molièren teatteriseurueen toimesta ja vuonna 1665 sama ryhmä esitti Aleksanteri Suuren (Alexandre le Grand).

Näytelmän Andromaque (1667) menestys takasi hänen arvostuksensa. Plaideurs (1668) komedian jälkeen hän palasi lopullisesti kirjoittamaan tragedioita. ja kirjoittaa tämän jälkeen näytelmät: Britannicus (1669), Bérénice (1670), Bajazet (1672), Mithridate (1673), Iphigénie (1674) ja Phèdre (1677).

Racine vallittiin Ranskan akatemiaan, sen tuolille numero 13. Hänet nimitettiin kuninkaan historioitsijaksi ja tällöin hän luopui teatterista. Hän kirjoitti kuitenkin vielä, rouva de Maintenonin pyynnöstä, Saint-Cyrin oppilaille raamatulliset tragediat: Esther (1689) ja Athalie (1691).

Huolimatta jansenisteihin kohdistuneesta vainosta, Racine solmi uudelleen suhteet heihin lyhyen suhteiden poikkiolon jälkeen. Hän myös kirjoitti liikkeen historian Abrégé de l'Histoire de Port-Royal, joka ilmestyi postuumina Racinen kuoleman jälkeen.

Teokset

Jean Racine (1690)
  • Ode sur la convalescene du roi, 1663
  • La renommée aux muses, 1663
  • La thebaïde, ou les frères ennemis, 1664
  • Alexandre le grand, 1665
  • Andromaque, 1667
  • Les plaideurs, 1668
  • Britannicus, 1669
  • Bérénice, 1670
  • Bajazet, 1672
  • Mithridate, 1673
  • Iphigénie, 1674
  • Phèdre, 1677
  • Œuvres, 1679
  • Esther, 1689
  • Athalie', 1691

Kirjallisuutta

  • Racine, Jean: Faidra: Viisinäytöksinen murhenäytelmä. (Phèdre, 1677.) Suomentanut Aale Tynni. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13909-2.

Aiheesta muualla

Lähteet

  • Georges Forestier chez Gallimard.ISBN : 2070755290
  • W.H. Lewis, The Splendid Century: Life in the France of Louix XIV. William Sloane Associates, 1953.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jean_Racine&oldid=7457485”