Ero sivun ”Kerrosmaalaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Tavallisimmin ensin tehdään pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä. |
Tavallisimmin ensin tehdään pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä. |
||
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. |
|||
Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla. |
Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla. |
||
<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref> |
<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref> |
||
Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai [[imprimituuri]] jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.<ref name="Max Doerner"></ref> |
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai [[imprimituuri]] jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.<ref name="Max Doerner"></ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 6. lokakuuta 2009 kello 01.14
Kerrosmaalaus on tapa rakentaa maalaus useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksena ja päällemaalauksena, tai voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta.[1] Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa.
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti Alla prima-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. [1] Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus.
Tavallisimmin ensin tehdään pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä.
Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla. [2]
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai imprimituuri jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.[2]