Ero sivun ”Kerrosmaalaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Leonardo da Vinci 008.jpg|thumb|Leonardo da Vincin keskeneräinen maalaus ''Pyhä Hieronymus'' noin vuodelta 1480.]] |
|||
'''Kerrosmaalaus''' on tapa rakentaa maalaus useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksena ja päällemaalauksena, tai voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta. |
'''Kerrosmaalaus''' on tapa rakentaa maalaus useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksena ja päällemaalauksena, tai voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta.<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 113. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref> Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa. |
||
| ⚫ | Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. |
||
Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. |
||
Kerrosmaalaus on yleistä öljymaalauksessa. Esimerkiksi freskomaalaus tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia jonkin verran käytetäänkin. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Tavallisimpia tapoja toimia on tehdä ensin pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa. |
|||
| ⚫ | |||
Tavallisimmin ensin tehdään pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä. |
|||
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain, vaikka maalaustaide on pitkään suunnannut kohti yksinkertaisempaa maalaustapaa. |
|||
Renessanssin aikoihin tapahtui selvä muutos länsimaisen maalaustaiteen historiassa, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. |
|||
Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä. |
|||
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. |
|||
| ⚫ | Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima - |
||
| ⚫ | Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla. |
||
<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref> |
<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref> |
||
Versio 6. lokakuuta 2009 kello 01.13
Kerrosmaalaus on tapa rakentaa maalaus useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksena ja päällemaalauksena, tai voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta.[1] Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa.
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti Alla prima-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. [1] Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus.
Tavallisimmin ensin tehdään pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä.
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella.
Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla. [2]
Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai imprimituuri jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.[2]