Ero sivun ”Kerrosmaalaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p iw |
en-wikistä |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. |
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. |
||
Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. |
Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. |
||
<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 113. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref> |
<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 113. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref> Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus. |
||
Kerrosmaalaus on yleistä öljymaalauksessa. Esimerkiksi freskomaalaus tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia jonkin verran käytetäänkin. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Tavallisimpia tapoja toimia on tehdä ensin pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa. |
|||
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain, vaikka maalaustaide on pitkään suunnannut kohti yksinkertaisempaa maalaustapaa. |
|||
Renessanssin aikoihin tapahtui selvä muutos länsimaisen maalaustaiteen historiassa, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. |
|||
Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 6. lokakuuta 2009 kello 00.22
Kerrosmaalaus on tapa rakentaa maalaus useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksena ja päällemaalauksena, tai voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta. Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti Alla prima-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos. [1] Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus.
Kerrosmaalaus on yleistä öljymaalauksessa. Esimerkiksi freskomaalaus tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia jonkin verran käytetäänkin. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Tavallisimpia tapoja toimia on tehdä ensin pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Alusmaalausta voi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa.
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain, vaikka maalaustaide on pitkään suunnannut kohti yksinkertaisempaa maalaustapaa. Renessanssin aikoihin tapahtui selvä muutos länsimaisen maalaustaiteen historiassa, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä.
Lähteet
- ↑ Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 113. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja