Ero sivun ”Henri Bergson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Bergsonin elämä oli hiljainen ja tavallinen, kohokohtina hänen kolmen pääteoksensa ''[[Essai sur les données immédiates de la conscience]]'' ([[1889]]), ''[[Matiere et Memoire]]'' ('Materia ja muisti', [[1896]]) ja ''[[L'Evolution créatrice]]'' ('Luova evoluutio', [[1907]]) julkaisut. |
Bergsonin elämä oli hiljainen ja tavallinen, kohokohtina hänen kolmen pääteoksensa ''[[Essai sur les données immédiates de la conscience]]'' ([[1889]]), ''[[Matiere et Memoire]]'' ('Materia ja muisti', [[1896]]) ja ''[[L'Evolution créatrice]]'' ('Luova evoluutio', [[1907]]) julkaisut. |
||
Bergson kuuluu eittämättä niihin filosofeihin, jotka olivat omana aikanaan erittäin suosittuja, mutta joita kohtaan tunnettu kiinnostus on sittemmin jyrkästi laskenut. Ennen toista maailmansotaa Bergsonin ajattelu oli vielä filosofisen keskustelun keskeisimpiä aiheita, mutta nykyään häntä ei usein edes esitellä yliopiston filosofian kursseilla (kylläpä esitellään). |
Bergson kuuluu eittämättä niihin filosofeihin, jotka olivat omana aikanaan erittäin suosittuja, mutta joita kohtaan tunnettu kiinnostus on sittemmin jyrkästi laskenut. Ennen toista maailmansotaa Bergsonin ajattelu oli vielä filosofisen keskustelun keskeisimpiä aiheita, mutta nykyään häntä ei usein edes esitellä yliopiston filosofian kursseilla (kylläpä esitellään: Helsingin yliopisto, johdatus filosofian historiaan -kurssi 22.9.2009 kello 14.37). |
||
Bergsonilta on suomennettu teos ''Henkinen tarmo'', joka esittelee [[vitalismi|vitalistista]] [[idealismi]]a, sekä teos ''Nauru: Tutkimus komiikan merkityksestä''. |
Bergsonilta on suomennettu teos ''Henkinen tarmo'', joka esittelee [[vitalismi|vitalistista]] [[idealismi]]a, sekä teos ''Nauru: Tutkimus komiikan merkityksestä''. |
||
Versio 22. syyskuuta 2009 kello 14.37
Henri-Louis Bergson (18. lokakuuta 1859 - 4. tammikuuta 1941) oli ranskalainen filosofi, joka oli vaikutusvaltainen ainakin kotimaassaan Ranskassa, vaikka liikkuikin valtavirran suuntausten ulkopuolella. Bergson oli yksi aikansa ”muotifilosofeista”.[1]
Bergsonin elämä oli hiljainen ja tavallinen, kohokohtina hänen kolmen pääteoksensa Essai sur les données immédiates de la conscience (1889), Matiere et Memoire ('Materia ja muisti', 1896) ja L'Evolution créatrice ('Luova evoluutio', 1907) julkaisut.
Bergson kuuluu eittämättä niihin filosofeihin, jotka olivat omana aikanaan erittäin suosittuja, mutta joita kohtaan tunnettu kiinnostus on sittemmin jyrkästi laskenut. Ennen toista maailmansotaa Bergsonin ajattelu oli vielä filosofisen keskustelun keskeisimpiä aiheita, mutta nykyään häntä ei usein edes esitellä yliopiston filosofian kursseilla (kylläpä esitellään: Helsingin yliopisto, johdatus filosofian historiaan -kurssi 22.9.2009 kello 14.37).
Bergsonilta on suomennettu teos Henkinen tarmo, joka esittelee vitalistista idealismia, sekä teos Nauru: Tutkimus komiikan merkityksestä.
Bergson sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1927.
Teokset
Suomennetut teokset
- Bergson, Henri: Henkinen tarmo: Tutkielmia ja esitelmiä. (Alkuteos: L’énergie spirituelle: Essais et conférences, 1919.) Näköispainos. Suomentanut J. Hollo. Helsinki: Lasipalatsi, 1999. ISBN 951-884-192-6 (1. painos: Sivistys ja tiede 34. Porvoo: WSOY, 1923. 2. painos: Humanitas 8. Porvoo: WSOY, 1958. Lisäpainos 1963.).
- Nauru : tutkimus komiikan merkityksestä, suom. Sanna Isto ja Marko Pasanen, Loki-kirjat, 2000
Lähteet
- ↑ Kari Lagerspetz: ”Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina”. Teoksessa Hartikainen, Erkki, Kyösti Kiiskinen & Jussi Rastas (toim.): Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia, s. 37. Helsinki: Luonnonfilosofian seura, 2005. ISBN 951-98191-1-8.
Aiheesta muualla
- Project Gutenbergin e-teksti Nauru - essee komiikan tarkoituksesta (englanniksi)
- Nautis-projekti (englanniksi)