Ero sivun ”Bagvalin kieli” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
täsmennys |
päällekkäinen luokka pois |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
{{Dagestanilaiset kielet}} |
{{Dagestanilaiset kielet}} |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Venäjän kielet]] |
|||
[[Luokka:Dagestanilaiset kielet]] |
[[Luokka:Dagestanilaiset kielet]] |
||
⚫ | |||
[[br:Bagvalaleg]] |
[[br:Bagvalaleg]] |
Versio 8. kesäkuuta 2009 kello 15.07
Bagval | |
---|---|
Muu nimi | Kvanada |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 5 000 – 6 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-3 | KVA |
Bagvalin kieli on bagvalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirin muutamissa kylissä Andijskoje Koisu -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys bagvalal on peräisin avaarin kielestä.[1]
1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.[3] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti avaareina.[4]
Bagval kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu kolmeen paikallismurteista koostuvaan murreryhmään.[5] Läheisimmät sukukielet ovat tindi ja tšamal. Bagval toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[1]
Lähteet
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 136. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.