Ero sivun ”Aerodynamiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Aerodynamiikka''' on [[virtausmekaniikka|virtausmekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[ilma]]n ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen. |
'''Aerodynamiikka''' on [[virtausmekaniikka|virtausmekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[ilma]]n ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen. |
||
==Muu nestemekaniikka== |
|||
Kaasun ollessa jokin muu kuin ilma puhutaan [[kaasudynamiikka|kaasudynamiikasta]] tai, jos kyseessä on neste, nestemekaniikasta. |
Kaasun ollessa jokin muu kuin ilma puhutaan [[kaasudynamiikka|kaasudynamiikasta]] tai, jos kyseessä on neste, nestemekaniikasta. |
||
[[Ruuti|Ruudin]] palamisen ja palamiskaasujen virtauksen tapauksessa puhutaan [[sisäballistiikka|sisäballistiikasta]] liittyen mm. [[tykki]]en tai nk.[[Rakettimoottori|kemiallisen rakettimoottorin]] toimintaan. |
[[Ruuti|Ruudin]] palamisen ja palamiskaasujen virtauksen tapauksessa puhutaan [[sisäballistiikka|sisäballistiikasta]] liittyen mm. [[tykki]]en tai nk.[[Rakettimoottori|kemiallisen rakettimoottorin]] toimintaan. |
||
==Aerodynamiikan peruslait== |
|||
Olennaiset virtausmekaniikan lait ovat |
Olennaiset virtausmekaniikan lait ovat |
||
* [[ideaalikaasu]]n laki ja siitä tehdyt versiot reaalikaasun paineen, tiheyden, kaasuvakion, kaasun moolimäärän ja lämpötilan välisten suhteiden määrittämiseksi |
* [[ideaalikaasu]]n laki ja siitä tehdyt versiot reaalikaasun paineen, tiheyden, kaasuvakion, kaasun moolimäärän ja lämpötilan välisten suhteiden määrittämiseksi |
||
* [[Mekaniikan peruslait|jatkuvuusyhtälö]] |
* [[Mekaniikan peruslait|jatkuvuusyhtälö]] |
||
* energiataseet |
* energiataseet |
||
==Osa teknistä suunnittelua== |
|||
Merkittävä osa aerodynamiikkaa on [[nostovoima]]n määritys, jota käytetään esim. lentokoneen siipien tai potkurin suunnittelussa. Nostovoiman suunnittelua voidaan joutua käyttämään myös savupiippuje, siltojen jne. rakennusten suunnittelussa esitämään flutterin kaltaiset värähtelyilmiöt, jotka voivat tuhota rakenteen. |
|||
Toinen puoli aerodynamiikkaa on vastuksen arvioiminen, joka liittyy lentokoneiden lisäksi esim. muuhun liikennetekniikkaan ja asetekniikkaan. |
|||
Lentokonerakenteiden keventyessä aerodynamiikkaa käytetään paljon [[aeroelastiikka]]an, jossa tutkitaan aerodynaamisten ja massavoimien aiheuttamista värähtelyilmiöitä. |
|||
Aerodynamiikka on laajentunut [[tuulitunneli]]kokeista [[CFD]]-laskentaan 1980-luvulta lähtien. |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 5. toukokuuta 2009 kello 16.00
Aerodynamiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii ilman ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen.
Muu nestemekaniikka
Kaasun ollessa jokin muu kuin ilma puhutaan kaasudynamiikasta tai, jos kyseessä on neste, nestemekaniikasta.
Ruudin palamisen ja palamiskaasujen virtauksen tapauksessa puhutaan sisäballistiikasta liittyen mm. tykkien tai nk.kemiallisen rakettimoottorin toimintaan.
Aerodynamiikan peruslait
Olennaiset virtausmekaniikan lait ovat
- ideaalikaasun laki ja siitä tehdyt versiot reaalikaasun paineen, tiheyden, kaasuvakion, kaasun moolimäärän ja lämpötilan välisten suhteiden määrittämiseksi
- jatkuvuusyhtälö
- energiataseet
Osa teknistä suunnittelua
Merkittävä osa aerodynamiikkaa on nostovoiman määritys, jota käytetään esim. lentokoneen siipien tai potkurin suunnittelussa. Nostovoiman suunnittelua voidaan joutua käyttämään myös savupiippuje, siltojen jne. rakennusten suunnittelussa esitämään flutterin kaltaiset värähtelyilmiöt, jotka voivat tuhota rakenteen.
Toinen puoli aerodynamiikkaa on vastuksen arvioiminen, joka liittyy lentokoneiden lisäksi esim. muuhun liikennetekniikkaan ja asetekniikkaan.
Lentokonerakenteiden keventyessä aerodynamiikkaa käytetään paljon aeroelastiikkaan, jossa tutkitaan aerodynaamisten ja massavoimien aiheuttamista värähtelyilmiöitä.
Aerodynamiikka on laajentunut tuulitunnelikokeista CFD-laskentaan 1980-luvulta lähtien.