Daniel Ortega

Daniel Ortega

Daniel Ortega Saavedra (s. 11. marraskuuta 1945, La Libertad, Chontales) on Nicaraguan nykyinen presidentti ja entinen sissijohtaja. Hän oli maan ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti 1985–1990 ja sittemmin suurimman oppositiopuolueen FSLN:n puheenjohtaja. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa hänet valittiin uudelleen Nicaraguan presidentiksi.

Varhainen elämä

Ortegan vanhemmat olivat keskiluokkaisia ja vastustivat Anastasio Somozan diktatuuria. Daniel Ortega pidätettiin poliittisen toiminnan vuoksi ensimmäisen kerran 15-vuotiaana. 1960-luvulla hän liittyi sandinisteihin opiskeltuaan muutaman kuukauden Keski-Amerikan yliopistossa Managuassa. Hänestä tuli sandinistien kaupunkisissien siiven johtaja 1967. Samana vuonna Somozan kansalliskaarti kuitenkin vangitsi hänet, ja Ortega oli vankilassa vuoteen 1974. Hänet vapautettiin vankienvaihdossa, jonka jälkeen Ortega meni maanpakoon Kuubaan ja palasi sieltä sotimaan hallitusta vastaan.

Sandinistivallankumous ja valta 1979-1990

Ortega oli yksi Nicaraguan sandinistivallankumouksen johtajista, ja hänet valittiin Kansallisen jälleenrakennuksen juntan johtoon 1979. Junttaan kuuluivat aluksi edustajat kaikista Somozaa vastaan taistelleista ryhmistä, mutta oikeiston edustajat jättivät juntan syytettyään sitä liian sandinistimieliseksi.

Ortega toimi juntan johdossa, kunnes hänet valittiin maan presidentiksi Nicaraguan ensimmäisissä vapaissa monipuoluevaaleissa marraskuussa 1984. Sandinistien voitto oli etukäteen selvä, sillä heidän suosionsa oli mittavaa, ja sitä paitsi osa oikeisto-oppositiosta boikotoi vaaleja. Ortega ja FSLN saivat noin kaksi kolmasosaa äänistä. Yhdysvallat pyrki jo etukäteen julistamaan vaalit "neuvostotyyliseksi huijaukseksi", mutta paikalla olleet sadat kansainväliset tarkkailijat pitivät vaaleja rehellisinä ja hyvin järjestettyinä.

Ortegan valinnan jälkeen Yhdysvallat julisti Nicaraguan kauppasaartoon ja lisäsi entisestään tukeaan hallitusta vastaan taisteleville contra-sisseille. Nicaragua ajautuikin 1980-luvun edetessä käytännössä sotatilaan ja taloudelliseen syöksykierteeseen. Vaikka contrien rahahanat sulkeutuivatkin ns. Iran-Contra-skandaalin myötä, päättyi sota vasta vuonna 1989 Costa Rican Óscar Ariasin välittämään rauhansopimukseen.

Rauhansopimuksen teon myötä seuraavia vaaleja aikaistettiin helmikuuhun 1990. Tuolloin yhdistynyt kansallinen oppositio UNO, johon kuuluivat miltei kaikki sandinistien ulkopuoliset poliittiset ryhmät, otti yllätysvoiton presidenttiehdokkaansa ja entisen Kansallisen jälleenrakennuksen juntan jäsenen Violeta Chamorron johdolla.

Oppositiokausi 1990-2006

Jouduttuaan luopumaan presidenttiydestä Ortega alkoi keskittää valtaa FSLN:ssä itselleen entistä enemmän. Hänestä tuli puolueensa ehdoton johtaja. Puolueesta lähtikin 1990-luvun aikana merkittävä osa aktiiveja, osin juuri Ortegan itsevaltaisuuden takia. Ortega kuitenkin säilytti otteensa ja suuren osan kansansuosiotaankin. Hänen johtamanaan FSLN pääsi sosiaalidemokraattisten puolueiden Sosialistisen internationaalin jäsenjärjestöksi ja myöhemmissä vaaleissa luovuttiin enimmästä vallankumousretoriikasta. Vuosien 1996 ja 2001 presidentinvaaleissa Ortega joutui kuitenkin pettymään kahdesti peräkkäin. Äänisaalis jäi noin 40 prosenttiin, oikeiston yhteisehdokkaan saadessa kummallakin kerralla yli puolet äänistä.

Vuonna 1998 Ortega joutui vaikeuksiin, kun hänen ottotyttärensä syytti häntä hyväksikäytöstä. Ortegaa ei kuitenkaan asetettu syytteeseen, sillä hänellä oli Nicaraguan parlamentin jäsenenä syytesuoja. Lisäksi tuomioistuin katsoi rikoksen Nicaraguan lainsäädännön mukaan joka tapauksessa vanhentuneen.

Toinen Ortegan mainetta viime vuosina rasittanut asia, oli ns. El Pacto, sopimus Ortegan ja liberaalipuolueen korruptiosta tuomitun entisen presidentin Arnoldo Alemánin välillä. FSLN ja Alemánille edelleen uskollinen osa PLC:tä jakoivat vallan Nicaraguassa parlamenttienemmistönsä turvin. Tämä sopimus antoi sandinisteille paremmat asemat kuin mihin he muuten olisivat päässeet, ja oli yksi syy myös vuoden 2006 vaalitulokseen.

Daniel Ortega jakaa ihmisten mielipiteet: hän on maansa vihatuimpia mutta myös pidetyimpiä poliitikkoja. Ortega on naimisissa runoilija Rosario Murillon kanssa. Heillä on kuusi poikaa ja kaksi tytärtä.

Uudestaan vallassa 2006–

Ortega asettui ehdolle myös tuolloin ja sai yli 38 prosenttia äänistä. Vaalilaki oli säädetty El Pacton myötä juuri tällaista lopputulosta varten sandinisteille suotuisaksi. Yli 35 prosenttia äänistä saanut valittiin presidentiksi ensimmäisellä kierroksella, jos hänellä oli etumatkaa seuraavaan vähintään viisi prosenttiyksikköä. Ortegan lähin vastaehdokas Eduardo Montealegre jäikin 29 prosenttiin, ja Ortegasta tuli näin jälleen presidentti. Hän sai saman verran tai enemmänkin ääniä vuosien 1990, 1996 ja 2001 vaaleissa, muttei tullut valituksi, koska oikeisto asetti aina yhteisehdokkaan häntä vastaan.

Vaalikampanjassaan Ortega korosti rauhaa ja solidaarisuutta sekä viittasi Jumalaan, rakkauteen ja sovitteluun. Ortega asettui myös tukemaan konservatiivien ja katolisen kirkon tukemaa lainmuutosta, joka kielsi abortin kaikissa tapauksissa. FSLN:n puna-mustat liput oli korvattu vaaleanpunaisella ja hymnin sanat "taistelkaa jenkkiä, ihmisyyden vihollista vastaan" rauhanviestillä.

Ortega liittoutui läheisesti muiden alueen vasemmistohallitusten kanssa, mm. ALBA-yhteistyöjärjestöön. Eräs hänen ensimmäisiä määräyksiään oli kouluopetuksen säätäminen maksuttomaksi.

Ortega on ajanut maan perustuslain muuttamista presidenttivaltaisesta parlamentaristiseksi, jossa presidentin valtaa vähennettäisiin parlamentin ja pääministerin kustannuksella. Oppositio on vastustanut tätä, koska sen mukaan tämä mahdollistaisi sandinistien ja Ortegan jäämisen valtaan pysyvästi.

Lähteet

Remember Daniel Ortega? He's back. Christian Science Monitor. Viitattu 10.01.2007.

Aiheesta muualla

• CNN Interview (englanniksi)