Ero sivun ”Empiirinen tutkimus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: it:Ricerca empirica |
Lisätty kirja |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Empiirinen tutkimus''' ({{K-el-tr|empeiria|kokemus}}) eli |
'''Empiirinen tutkimus''' ({{K-el-tr|empeiria|kokemus}}) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen [[havainto|havainnointi]]in tai [[mittaaminen|mittaamiseen]]. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta. |
||
[[Luettelo tieteenaloista|Tieteenalojen]] suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa [[matematiikka]], [[teoreettinen fysiikka]] sekä [[filosofia]]n jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan. |
[[Luettelo tieteenaloista|Tieteenalojen]] suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa [[matematiikka]], [[teoreettinen fysiikka]] sekä [[filosofia]]n jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan. |
||
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan [[kvalitatiivinen tutkimus|kvalitatiivinen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus]]. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla [[koe]]järjestelyillä. |
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan [[kvalitatiivinen tutkimus|kvalitatiivinen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus]]. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla [[koe]]järjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Rivi 14: | Rivi 13: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Barlow, David H. – Nock, Matthew K. – Hersen, Michael | Nimeke=Single case experimental designs: Strategies for studying behavior for change. | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=Boston | Julkaisija=Allyn and Bacon | Vuosi=2009| Tunniste=ISBN 978-0-205-47455-4 }} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}} |
||
Versio 12. huhtikuuta 2009 kello 17.19
Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta.
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla koejärjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Barlow, David H. – Nock, Matthew K. – Hersen, Michael: Single case experimental designs: Strategies for studying behavior for change.. Third edition. Boston: Allyn and Bacon, 2009. ISBN 978-0-205-47455-4.
- Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5.