Ero sivun ”Bagvalin kieli” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
täydennystä |
täsmennys |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| alue = [[Dagestan]] |
| alue = [[Dagestan]] |
||
| vir = - |
| vir = - |
||
| määrä = |
| määrä = 5 000 – 6 000 |
||
| sija = ei sadan suurimman joukossa |
| sija = ei sadan suurimman joukossa |
||
| kunta = [[dagestanilaiset kielet]] |
| kunta = [[dagestanilaiset kielet]] |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| sil = KVA |
| sil = KVA |
||
}} |
}} |
||
'''Bagvalin kieli''' on [[bagvalit|bagvalien]] puhuma [[ |
'''Bagvalin kieli''' on [[bagvalit|bagvalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]n muutamissa kylissä Andijskoje Koisu -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys ''bagvalal'' on peräisin [[avaarin kieli|avaarin kielestä]].<ref name="jazyki 136">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 136 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> |
||
1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> |
1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> |
||
Bagval kuuluu [[ |
Bagval kuuluu dagestanilaisten kielten [[avaarilaiskielet|avaarilaisen ryhmän]] [[andilaiset kielet|andilaiseen alaryhmään]]. Kieli jakautuu kolmeen paikallismurteista koostuvaan murreryhmään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1999 | Sivu = 291 | Tunniste = ISBN 5-87444-079-8}}</ref> Läheisimmät sukukielet ovat [[tindin kieli|tindi]] ja [[tšamalin kieli|tšamal]]. Bagval toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja [[venäjän kieli|venäjää]].<ref name="jazyki 136" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 24. helmikuuta 2009 kello 12.25
Bagval | |
---|---|
Muu nimi | Kvanada |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 5 000 – 6 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-3 | KVA |
Bagvalin kieli on bagvalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirin muutamissa kylissä Andijskoje Koisu -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys bagvalal on peräisin avaarin kielestä.[1]
1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.[3] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti avaareina.[4]
Bagval kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu kolmeen paikallismurteista koostuvaan murreryhmään.[5] Läheisimmät sukukielet ovat tindi ja tšamal. Bagval toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[1]
Lähteet
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 136. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.