Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: bs:Gnajs |
p Botti muokkasi: vi:Gơnai |
||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
[[sr:Гнајс]] |
[[sr:Гнајс]] |
||
[[sv:Gnejs]] |
[[sv:Gnejs]] |
||
[[vi: |
[[vi:Gơnai]] |
||
[[uk:Гнейс]] |
[[uk:Гнейс]] |
||
[[zh:片麻岩]] |
[[zh:片麻岩]] |
Versio 16. helmikuuta 2009 kello 21.14
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen. Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. Liuske taas kertoo, että yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista; niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja ja väriltään se on joko harmaa tai punertava.
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen.
Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä Paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan kivilaji.