Ero sivun ”Tiivistymisydin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tiivistymisydin''' on pieni hiukkanen (halkaisijaltaan tyypillisesti 0.00002 mm eli sadasosa pilvipisaran koosta), jonka pinnalle tiivistyvä tai härmistyvä [[vesihöyry]] osallistuu [[pilvi|pilven]] muodostumiseen. Luonnossa tiivistyminen pilviksi ja sateeksi alkaa aina tiivistymisytimen pinnalta: jos ytimiä on vähän, samasta vesihöyrymäärästä tulee isompia pisaroita kuin jos ytimiä on paljon. Laboratorion puhtaissa oloissa voidaan saada aikaan ''ylikylläistä'' vesihöyryä, jonka [[ilmankosteus|höyrynpaine]] jo edellyttäisi tiivistymistä; luonnoossa näin ei tapahdu, sillä tiivistymisytimiä on aina siellä missä vesihöyryäkin. |
'''Tiivistymisydin''' on pieni hiukkanen (halkaisijaltaan tyypillisesti 0.00002 mm eli sadasosa pilvipisaran koosta), jonka pinnalle tiivistyvä tai [[härmistyminen|härmistyvä]] [[vesihöyry]] osallistuu [[pilvi|pilven]] muodostumiseen. Luonnossa tiivistyminen pilviksi ja sateeksi alkaa aina tiivistymisytimen pinnalta: jos ytimiä on vähän, samasta vesihöyrymäärästä tulee isompia pisaroita kuin jos ytimiä on paljon. Laboratorion puhtaissa oloissa voidaan saada aikaan ''ylikylläistä'' vesihöyryä, jonka [[ilmankosteus|höyrynpaine]] jo edellyttäisi tiivistymistä; luonnoossa näin ei tapahdu, sillä tiivistymisytimiä on aina siellä missä vesihöyryäkin. |
||
Tiivistymisydinten määrä [[troposfääri]]ssä vaihtelee sadasta tuhanteen kuutiosentissä. Jos tiivistymisytimiksi sopivia hiukkasia on ylen määrin, havaitaan [[auer]]ta. |
Tiivistymisydinten määrä [[troposfääri]]ssä vaihtelee sadasta tuhanteen kuutiosentissä. Jos tiivistymisytimiksi sopivia hiukkasia on ylen määrin, havaitaan [[auer]]ta. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Tyypillisiä tiivistymisytimiä muodostuu maanviljelyn ja eroosion nostattamasta pölystä irronneista savihiukkasista, maastopalojen levittämästä noesta, tehtaiden päästöistä, tulivuorten syöksemistä sulfaattihiukkasista, ja meren pärskeistä kuivuneista suolahiukkasista tai [[plankton]]ista. Tiivistymisydinten määrä vaikuttaa pilvien säteilyominaisuuksiin ja sitä kautta [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutokseen]]. |
Tyypillisiä tiivistymisytimiä muodostuu maanviljelyn ja eroosion nostattamasta pölystä irronneista savihiukkasista, maastopalojen levittämästä noesta, tehtaiden päästöistä, tulivuorten syöksemistä sulfaattihiukkasista, ja meren pärskeistä kuivuneista suolahiukkasista tai [[plankton]]ista. Tiivistymisydinten määrä vaikuttaa pilvien säteilyominaisuuksiin ja sitä kautta [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutokseen]]. |
||
Joskus käännöskirjallisuudessa esiintyvä termi ''tiivistymishiukkanen'' on sikäli harhaanjostava, että tiivistymisytimet eivät ole välttämättä kiinteässä muodossa: esim. |
Joskus käännöskirjallisuudessa esiintyvä termi ''tiivistymishiukkanen'' on sikäli harhaanjostava, että tiivistymisytimet eivät ole välttämättä kiinteässä muodossa: esim. sulfaatti[[aerosoli]] on hyvä tiivistymisydin. |
||
== Aiheesta lisää == |
== Aiheesta lisää == |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
[[en:Cloud condensation nuclei]] |
[[en:Cloud condensation nuclei]] |
||
[[cs:Kondenzační jádro]] |
|||
Versio 16. joulukuuta 2005 kello 00.09
Tiivistymisydin on pieni hiukkanen (halkaisijaltaan tyypillisesti 0.00002 mm eli sadasosa pilvipisaran koosta), jonka pinnalle tiivistyvä tai härmistyvä vesihöyry osallistuu pilven muodostumiseen. Luonnossa tiivistyminen pilviksi ja sateeksi alkaa aina tiivistymisytimen pinnalta: jos ytimiä on vähän, samasta vesihöyrymäärästä tulee isompia pisaroita kuin jos ytimiä on paljon. Laboratorion puhtaissa oloissa voidaan saada aikaan ylikylläistä vesihöyryä, jonka höyrynpaine jo edellyttäisi tiivistymistä; luonnoossa näin ei tapahdu, sillä tiivistymisytimiä on aina siellä missä vesihöyryäkin.
Tiivistymisydinten määrä troposfäärissä vaihtelee sadasta tuhanteen kuutiosentissä. Jos tiivistymisytimiksi sopivia hiukkasia on ylen määrin, havaitaan auerta.
Tyypillisiä tiivistymisytimiä muodostuu maanviljelyn ja eroosion nostattamasta pölystä irronneista savihiukkasista, maastopalojen levittämästä noesta, tehtaiden päästöistä, tulivuorten syöksemistä sulfaattihiukkasista, ja meren pärskeistä kuivuneista suolahiukkasista tai planktonista. Tiivistymisydinten määrä vaikuttaa pilvien säteilyominaisuuksiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen.
Joskus käännöskirjallisuudessa esiintyvä termi tiivistymishiukkanen on sikäli harhaanjostava, että tiivistymisytimet eivät ole välttämättä kiinteässä muodossa: esim. sulfaattiaerosoli on hyvä tiivistymisydin.
Aiheesta lisää
- Rogers, R.R ja M.K.Yau: Short course in Cloud physics. 1979.