Ero sivun ”Universaali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Universaali''' eli '''yleiskäsite''' on määrätön abstrakti [[ |
'''Universaali''' eli '''yleiskäsite''' on määrätön abstrakti [[entiteetti]]. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli [[partikulaari|partikulaareille]]. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.<ref name="OCP-Universals">Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Honderich, Ted (toim.) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy. New edition | Vuosi=2005 | Julkaisija=Oxford University Press | Tunniste=ISBN 0-19-926479-1}}</ref> |
||
Universaaleiksi luetaan yleisimmin [[tyyppi ja token|tyypit]] ja joskus myös [[luonnollinen laji|luonnolliset lajit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/types-tokens/ | Tekijä=Wetzel, Linda | Nimeke=Types and Tokens | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref> [[Luokka (filosofia)|Luokkia]] sen sijaan ei yleensä lueta universaaleiksi, koska universaalit ovat toistettavissa mutta luokat eivät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm | Tekijä=MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M. | Nimeke=Universals | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.phs.uoa.gr/~psillos/Teaching_files/UniversalsParticulars.ppt | Tekijä=Psillos, Stathis | Nimeke=Universals & Particulars | Julkaisija= |
Universaaleiksi luetaan yleisimmin [[tyyppi ja token|tyypit]] ja joskus myös [[luonnollinen laji|luonnolliset lajit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/types-tokens/ | Tekijä=Wetzel, Linda | Nimeke=Types and Tokens | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref> [[Luokka (filosofia)|Luokkia]] sen sijaan ei yleensä lueta universaaleiksi, koska universaalit ovat toistettavissa mutta luokat eivät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm | Tekijä=MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M. | Nimeke=Universals | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.phs.uoa.gr/~psillos/Teaching_files/UniversalsParticulars.ppt | Tekijä=Psillos, Stathis | Nimeke=Universals & Particulars | Julkaisija= |
||
National and Capodistrian University of Athens | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref> |
National and Capodistrian University of Athens | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref> |
||
| ⚫ | Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan [[käsiterealismi|(käsite)realismiksi]] ja ne kieltävää kantaa [[nominalismi]]ksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu [[konseptualismi]], jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
== Universaalit ja partikulaarit == |
|||
Perinteisen realistisen näkemyksen mukaan [[olio (filosofia)|oliot]] ovat partikulaareja ja niiden [[ominaisuus|ominaisuudet]] universaaleja. Universaalien keskeinen piirre on se, että ne ovat toistettavia: sama universaali voi esiintyä toistuvasti useissa partikulaareissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Sivu=147 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref> Esimerkiksi universaali ”olla vihreä” voi toistua yhtä lailla ruohossa, sammakossa kuin omenassa. Erottelua vastaa [[skolastiikka|skolastiikassa]] tehty ero olion [[mikyys ja tämyys|mikyyteen ja tämyyteen]]. |
|||
Perinteisen realismin lisäksi myös perinteinen nominalismi hyväksyy erottelun universaalien ja partikulaarien välillä, vaikka pitääkin universaaleja näennäisentiteetteinä, jotka voidaan palauttaa partikulaareihin. Kaikkien filosofien mukaan jako universaaleihin ja partikulaareihin ei ole kuitenkaan perusteltu. Esimerkiksi [[Willard Van Orman Quine|W. V. O. Quine]], joka hyödynsi [[predikaattilogiikka|predikaattilogiikan]] kvantifikaatioteoriaa väitelauseiden analyysiin, katsoi ettei universaaleja vastaavia predikaatteja tarvitse eikä pidä olettaa olemassa oleviksi entiteeteiksi. Quinen kantaa voidaan pitää äärinominalistisena.<ref>Juti 2001, s. 161.</ref> [[Frank Ramsey]] puolestaan kyseenalaisti jaon universaaleihin ja partikulaareihin sillä perusteella, ettei aina ole selvää, mikä termi kussakin lauseessa toimii subjektina ja mikä predikaattina. Esimerkiksi lause ”omena on vihreä” voidaan tulkita myös lauseeksi ”vihreä on omenan väri”. Näin ”vihreä” voisi ensin mainitussa lauseessa olla universaaliin viittaava predikaatti, mutta jälkimmäisessä lauseessa partikulaariin viittaava subjekti.<ref>Juti 2001, s. 165.</ref> |
|||
[[David Malet Armstrong|D. M. Armstrong]] huomauttaa kuitenkin, että jako primaarisiin substansseihin (yksilöolioihin) ja niiden ominaisuuksiin on perusteltu. Niiden välillä on se perustavanlaatuinen ero, että ominaisuudet voivat olla sekä yksilöolioiden että toisten ominaisuuksien ominaisuuksia, kun taas yksilöoliot eivät voi olla minkään ominaisuuksia. Tämä heijastaa Armstrongin mukaan perustavaa ontologista eroa universaalien ja partikulaarien välillä.<ref>Juti 2001, s. 167-168.</ref> [[Frank Jackson]] on puolestaan kyseenalaistanut Quinen näkemyksen sillä perusteella, ettei kaikkia yleiskäsitteitä sisältäviä väitelauseita voida palauttaa kvantifioiduiksi lausekaavoiksi ilman väitelauseiden merkityksen muuttumista.<ref>Juti 2001, s. 164-165.</ref> |
|||
== Universaalien ongelma == |
== Universaalien ongelma == |
||
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma|Universaalien ongelma |
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma|Universaalien ongelma]]}} |
||
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkii myös [[ontologia]] eli oppi olevasta. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
| ⚫ | [[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
| ⚫ | [[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
| ⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| ⚫ | |||
* [[Forma]] |
|||
* [[Muoto (filosofia)|Muoto]] (''forma'') |
|||
* [[Käsiterealismi]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
* [[Yleisnimi]] |
* [[Yleisnimi]] |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
|||
<references/> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 34: | Rivi 43: | ||
[[Luokka:Metafysiikka]] |
[[Luokka:Metafysiikka]] |
||
[[ar:كلي]] |
|||
[[et:Universaalid]] |
[[et:Universaalid]] |
||
[[en:Universality (philosophy)]] |
[[en:Universality (philosophy)]] |
||
Versio 5. marraskuuta 2008 kello 19.32
Universaali eli yleiskäsite on määrätön abstrakti entiteetti. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli partikulaareille. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.[1]
Universaaleiksi luetaan yleisimmin tyypit ja joskus myös luonnolliset lajit.[2] Luokkia sen sijaan ei yleensä lueta universaaleiksi, koska universaalit ovat toistettavissa mutta luokat eivät.[3][4]
Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan (käsite)realismiksi ja ne kieltävää kantaa nominalismiksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu konseptualismi, jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.[1]
Universaalit ja partikulaarit
Perinteisen realistisen näkemyksen mukaan oliot ovat partikulaareja ja niiden ominaisuudet universaaleja. Universaalien keskeinen piirre on se, että ne ovat toistettavia: sama universaali voi esiintyä toistuvasti useissa partikulaareissa.[5] Esimerkiksi universaali ”olla vihreä” voi toistua yhtä lailla ruohossa, sammakossa kuin omenassa. Erottelua vastaa skolastiikassa tehty ero olion mikyyteen ja tämyyteen.
Perinteisen realismin lisäksi myös perinteinen nominalismi hyväksyy erottelun universaalien ja partikulaarien välillä, vaikka pitääkin universaaleja näennäisentiteetteinä, jotka voidaan palauttaa partikulaareihin. Kaikkien filosofien mukaan jako universaaleihin ja partikulaareihin ei ole kuitenkaan perusteltu. Esimerkiksi W. V. O. Quine, joka hyödynsi predikaattilogiikan kvantifikaatioteoriaa väitelauseiden analyysiin, katsoi ettei universaaleja vastaavia predikaatteja tarvitse eikä pidä olettaa olemassa oleviksi entiteeteiksi. Quinen kantaa voidaan pitää äärinominalistisena.[6] Frank Ramsey puolestaan kyseenalaisti jaon universaaleihin ja partikulaareihin sillä perusteella, ettei aina ole selvää, mikä termi kussakin lauseessa toimii subjektina ja mikä predikaattina. Esimerkiksi lause ”omena on vihreä” voidaan tulkita myös lauseeksi ”vihreä on omenan väri”. Näin ”vihreä” voisi ensin mainitussa lauseessa olla universaaliin viittaava predikaatti, mutta jälkimmäisessä lauseessa partikulaariin viittaava subjekti.[7]
D. M. Armstrong huomauttaa kuitenkin, että jako primaarisiin substansseihin (yksilöolioihin) ja niiden ominaisuuksiin on perusteltu. Niiden välillä on se perustavanlaatuinen ero, että ominaisuudet voivat olla sekä yksilöolioiden että toisten ominaisuuksien ominaisuuksia, kun taas yksilöoliot eivät voi olla minkään ominaisuuksia. Tämä heijastaa Armstrongin mukaan perustavaa ontologista eroa universaalien ja partikulaarien välillä.[8] Frank Jackson on puolestaan kyseenalaistanut Quinen näkemyksen sillä perusteella, ettei kaikkia yleiskäsitteitä sisältäviä väitelauseita voida palauttaa kvantifioiduiksi lausekaavoiksi ilman väitelauseiden merkityksen muuttumista.[9]
Universaalien ongelma
- Pääartikkeli: Universaalien ongelma
Universaalien ongelma on yksi tietoteorian keskeisimpiä ongelmia. Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkii myös ontologia eli oppi olevasta.
Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. Platonin selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli ideoiden maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.[1]
Aristoteles ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.[1]
Katso myös
- Mikyys ja tämyys (quidditas ja haecceitas)
- Muoto (forma)
- Olemus (essentia)
- Yleisnimi
Lähteet
- ↑ a b c d Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1.
- ↑ Wetzel, Linda: Types and Tokens Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M.: Universals The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ Psillos, Stathis: Universals & Particulars National and Capodistrian University of Athens. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ Juti, Riku: Johdatus metafysiikkaan, s. 147. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-821-4.
- ↑ Juti 2001, s. 161.
- ↑ Juti 2001, s. 165.
- ↑ Juti 2001, s. 167-168.
- ↑ Juti 2001, s. 164-165.
Aiheesta muualla
- MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M.: Universals The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Klima, Gyula: The Medieval Problem of Universals The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)