Ero sivun ”Irlannin vapaussota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tyngäksi, liian pintapuolinen
p typoja
Rivi 2: Rivi 2:


Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen.
Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen.
Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden [[1918]] parlamenttivaaleissa [[Sinn Féin]], äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet [[Lontoo]]seen [[Westminster]]in parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, [[Dáil Éireann]]in, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammmikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.<ref>[http://www.irfinsoc.com/sisin/irltieto/IRL001f.pdf Irlannin historiaa lyhyesti] Irish-Finnish Society ry.</ref>
Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden [[1918]] parlamenttivaaleissa [[Sinn Féin]], äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet [[Lontoo]]seen [[Westminster]]in parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, [[Dáil Éireann]]in, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.<ref>[http://www.irfinsoc.com/sisin/irltieto/IRL001f.pdf Irlannin historiaa lyhyesti] Irish-Finnish Society ry.</ref>


Sotataapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRAn joukot hyökkäsivtät räjähdysainelastia kuljettaeinden brittipoliisien kimppuun Tipperaryn kreivikunnassa.
Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRAn joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaeinden brittipoliisien kimppuun Tipperaryn kreivikunnassa.
Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.
Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.



Versio 26. lokakuuta 2008 kello 01.44

Irlannin vapaussota tai Irlannin itsenäisyyssota käytiin tammikuusta 1919 heinäkuuhun 1921 Brittihallinnon ja Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n välillä.

Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa Sinn Féin, äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet Lontooseen Westminsterin parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, Dáil Éireannin, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.[1]

Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRAn joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaeinden brittipoliisien kimppuun Tipperaryn kreivikunnassa. Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.

Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan

Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin rauhansopimus. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen vapaavaltion brittiläisenä dominiona, mutta jätti Pohjois-Irlannin kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri Michael Collins, joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.[2]

Rauhansopimuksen vastustajat nousivat sisällissotaan Eamon de Valeran johdolla. Sopimusta vastustaneet eivät suinkaan vastustaneet Irlannin itsenäisyyttä, mutta pitivät ehdotettua sopimusta liian suppeana, koska siihen ei sisältynyt koko Irlanti, eikä se antanut Irlannille täyttä itsenäisyyttä.

Lähteet

  1. Irlannin historiaa lyhyesti Irish-Finnish Society ry.
  2. BBC

Aiheesta muualla

  • The Wind That Shakes the Barley - elokuva 2006

Malline:Tynkä/Irlanti