Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Laadullinen''' eli '''kvalitatiivinen tutkimus''' on menetelmäsuuntaus, jota käytetään [[ihmistieteet|ihmistieteissä]] [[määrällinen tutkimus|määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen]] lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön [[merkitys|merkityksen]] tai [[tarkoitus|tarkoituksen]] selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja motiiveihin.<ref>Hirsjärvi & Huttunen: ”Johdatus kasvatustieteeseen”, s. 174, 201. WSOY, Porvoo 1995. </ref> Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten [[hermeneutiikka|hermeneutiikasta]], [[fenomenologia|fenomenologiasta]] ja [[analyyttinen filosofia|analyyttisestä]] [[kielifilosofia]]sta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää sosiaalitieteissä 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus laadulliseen tutkimukseen”, s. 25-26. Vastapaino, Tampere 2003.</ref> Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ”Tutki ja kirjoita”, s. 163. 5.p, Tammi, Helsinki 2000.</ref>
'''Laadullinen''' eli '''kvalitatiivinen tutkimus''' on menetelmäsuuntaus, jota käytetään [[ihmistieteet|ihmistieteissä]] [[määrällinen tutkimus|määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen]] lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön [[merkitys|merkityksen]] tai [[tarkoitus|tarkoituksen]] selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin [[ajattelu|ajatuksiin]], [[tunne|tunteisiin]] ja vaikuttimiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko | Nimeke=Johdatus kasvatustieteeseen | Sivu=174, 201 | Selite=4. uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20512-5}}</ref> Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten [[hermeneutiikka|hermeneutiikasta]], [[fenomenologia|fenomenologiasta]] ja [[analyyttinen filosofia|analyyttisestä]] [[kielifilosofia]]sta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää yhteiskuntatutkimuksessa 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari & Suoranta, Juha | Nimeke=Johdatus laadulliseen tutkimukseen | Sivu=25–26 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-035-X}}</ref> Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula | Nimeke=Tutki ja kirjoita | Sivu=163 | Selite=5. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-26-4184-4}}</ref>


== Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä ==
== Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä ==
Rivi 5: Rivi 5:
;Hypoteesittomuus
;Hypoteesittomuus


Laadulliset tutkimukset ovat yleensä [[hypoteesi]]ttomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina.Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus laadulliseen tutkimukseen”, s. 19-20.</ref>
Laadulliset tutkimukset ovat yleensä [[hypoteesi]]ttomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 19–20.</ref>


;Suhde teoriaan
;Suhde teoriaan


[[Teoria]] on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus laadulliseen tutkimukseen”, s. 81-83.</ref>
[[Teoria]] on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 81-83.</ref>


;Aineiston kerääminen ja analyysi
;Aineiston kerääminen ja analyysi


Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus laadulliseen tutkimukseen”, s. 18, 60-61.</ref>
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 18, 60-61.</ref>


Laadulliselle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskustelunanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus laadulliseen tutkimukseen”, s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ”Tutki ja kirjoita”, s. 119-120, 255.</ref>
Laadulliselle analyysille on tyypillistä [[induktiivinen päättely]], jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskustelunanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ''Tutki ja kirjoita'', s. 119-120, 255.</ref>

== Lähteet ==
<references />


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 25: Rivi 22:
* [[Kvantitatiivinen tutkimus|Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus]]
* [[Kvantitatiivinen tutkimus|Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus]]


== Kirjallisuutta ==
== Lähteet ==


* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari & Suoranta, Juha | Nimeke=Johdatus laadulliseen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-035-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari & Suoranta, Juha | Nimeke=Johdatus laadulliseen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-035-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko | Nimeke=Johdatus kasvatustieteeseen | Selite=4. uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20512-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula | Nimeke=Tutki ja kirjoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-26-4184-4}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Laadullinen tutkimus | Selite=3. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-055-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Laadullinen tutkimus | Selite=3. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-055-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo | Nimeke=Laadulliset menetelmät kauppatieteissä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-175-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo | Nimeke=Laadulliset menetelmät kauppatieteissä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-175-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 41 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-9113-41-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-9113-41-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-077-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-077-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Selite=2. painos 2005 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 14. lokakuuta 2008 kello 02.19

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön merkityksen tai tarkoituksen selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttimiin.[1] Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten hermeneutiikasta, fenomenologiasta ja analyyttisestä kielifilosofiasta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää yhteiskuntatutkimuksessa 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.[2] Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.[3]

Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä

Hypoteesittomuus

Laadulliset tutkimukset ovat yleensä hypoteesittomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.[4]

Suhde teoriaan

Teoria on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.[5]

Aineiston kerääminen ja analyysi

Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.[6]

Laadulliselle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. Tilastolliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi diskurssianalyysi ja keskustelunanalyysi.[7] Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.[8]

Katso myös

Lähteet

  • Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-035-X.
  • Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko: Johdatus kasvatustieteeseen. 4. uudistettu laitos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20512-5.
  • Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-26-4184-4.

Viitteet

  1. ↑ Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko: Johdatus kasvatustieteeseen, s. 174, 201. 4. uudistettu laitos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20512-5.
  2. ↑ Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 25–26. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-035-X.
  3. ↑ Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita, s. 163. 5. painos. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-26-4184-4.
  4. ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 19–20.
  5. ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 81-83.
  6. ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 18, 60-61.
  7. ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 65, 161.
  8. ↑ Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, s. 119-120, 255.

Kirjallisuutta

  • Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-055-4.
  • Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-175-5.
  • Töttö, Pertti: Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1997. ISBN 951-9113-41-X.
  • Töttö, Pertti: Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-077-5.
  • Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laadullinen_tutkimus&oldid=5652264”