Ero sivun ”Murtohälytys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
hälyytyskeskus->Rikosilmoitinjärjestelmä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Murtohälytys''' perustuu [[rikosilmoitinjärjestelmä]]n toimintaan, yleensä jonkin ilmaisimen havaitsemaan poikkeamaan kuten esimerkiksi lämpöön, liikkeeseen, ääneen, tärinään tai näiden yhdistelmiin ja rikosilmoitinjärjestelmän välittämään tietoon, murtohälytykseen. Murtohälytys tarkoittaa lähtökohtaisesti äänetöntä hälytystä joka aiheutuu esimerkiksi siitä, kun murtovaras tunkeutuu [[rikosilmoitinjärjestelmä]]llä valvottuun kohteeseen. Joskus hälytyksen lauetessa myös [[sireeni]] alkaa soida. |
|||
'''Murtohälytys''' laukeaa, kun esimerkiksi murtovaras tunkeutuu vartioituun kohteeseen. Yleensä hälytyksen lauetessa sietämätön [[ääni]] alkaa soida ja poliisille tai hälytyskeskukseen lähtee hälytys. Vääriä hälytyksiä tulee välttää, sillä ne maksavat paljon. Useimmissa [[Rikosilmoitinjärjestelmä|rikosilmoitusjärjestelmissä]] on myös toiminto, jolla saadaan aikaan äänetön hälytys, jolloin sireenit eivät pidä ääntä, vaan hälytys lähtee välittömästi joko vartiointiyritykselle (esimerkiksi [[Securitas]]), tai mahdollisesti suoraan hälytyskeskukseen. Toiminto on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun murtovaras on havaittu, tai jos palon sattuessa [[palovaroitin|paloilmoitin]] ei syystä tai toisesta ei havaitse paloa. Joskus turvamiehet tulevat liian myöhään. Ennen turvamiehiä pois lähtevät varkaat saadaan kiinni helpommin, jos kohteessa on myös [[valvontakamera|valvontakameroita]]. |
|||
Murtohälytyksen vastaanottaa ennalta määrätty taho. Näitä voi olla esimerkiksi [[vartiointiliike]], [[hätäkeskus]] tai muu taho, kuten pienyrityksessä esimerkiksi [[kauppias]]. |
|||
== Toiminta == |
|||
[[Hätäkeskus]] vastaanottaa hätäkeskuslain mukaan vain [[valtio]]n hallinnoimien [[rakennus]]ten [[hälytys]]tietoja tai myös muiden tahojen, mikäli yleinen tärkeä etu sitä edellyttää. |
|||
Anturit, jotka ovat yleensä [[liiketunnistin|liiketunnistimia]] ja joskus myös äänitunnistimia (esimerkiksi jos ikkuna rikotaan), vartioivat kohdetta. Ne ovat yhteydessä hälyttimeen. Hälytyksen saa päälle ja pois koodinsyöttötaulusta. |
|||
Murtohälytys välittyy vastaanottajalleen [[rikosilmoitinjärjestelmä]]n avulla yleensä [[puhelinlinja]]a pitkin. |
|||
Joissakin murtohälytyksissä on ovivahti. Kun hälytys on päällä, oven avautuessa ovivahti antaa määritetetyn ajan syöttää oikea koodi kooditauluun. Ajan loppuessa hälytin alkaa hälyttää. Jos joku muu anturi laukeaa, hälytys lähtee heti. |
|||
Murtohälytys kuitataan yleensä paikan päällä järjestelmän käyttäjän toimesta käyttölaitteelta. |
|||
Niissä hälytyksissä, joissa ei ole ovivahtia, hälytin antaa "armonaikaa", jonka kuluessa koodi pitäisi syöttää tauluun. |
|||
{{Tynkä/Tekniikka}} |
{{Tynkä/Tekniikka}} |
||
Versio 3. syyskuuta 2008 kello 09.44
Murtohälytys perustuu rikosilmoitinjärjestelmän toimintaan, yleensä jonkin ilmaisimen havaitsemaan poikkeamaan kuten esimerkiksi lämpöön, liikkeeseen, ääneen, tärinään tai näiden yhdistelmiin ja rikosilmoitinjärjestelmän välittämään tietoon, murtohälytykseen. Murtohälytys tarkoittaa lähtökohtaisesti äänetöntä hälytystä joka aiheutuu esimerkiksi siitä, kun murtovaras tunkeutuu rikosilmoitinjärjestelmällä valvottuun kohteeseen. Joskus hälytyksen lauetessa myös sireeni alkaa soida.
Murtohälytyksen vastaanottaa ennalta määrätty taho. Näitä voi olla esimerkiksi vartiointiliike, hätäkeskus tai muu taho, kuten pienyrityksessä esimerkiksi kauppias.
Hätäkeskus vastaanottaa hätäkeskuslain mukaan vain valtion hallinnoimien rakennusten hälytystietoja tai myös muiden tahojen, mikäli yleinen tärkeä etu sitä edellyttää.
Murtohälytys välittyy vastaanottajalleen rikosilmoitinjärjestelmän avulla yleensä puhelinlinjaa pitkin.
Murtohälytys kuitataan yleensä paikan päällä järjestelmän käyttäjän toimesta käyttölaitteelta.