Ero sivun ”Paluumuutto-oikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
lisää luokkia |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Vuoden 1991 ulkomaalaislain mukaan paluumuuttajalle ei ollut muuta ehtoa kuin se, että ainakin yhden neljästä isovanhemmasta piti olla kansallisuudeltaan suomalainen. Kun tätä lakia sovellettiin laajasti myös inkerinsuomalaisiin, se aiheutti paljon sekaannuksia. Lakia muutettiinkin vuonna 1996 entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilön osalta niin, että ainakin kahden isovanhemman pitää olla kansallisuudeltaan suomalaisia.<ref>Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi s. 11.</ref> |
Vuoden 1991 ulkomaalaislain mukaan paluumuuttajalle ei ollut muuta ehtoa kuin se, että ainakin yhden neljästä isovanhemmasta piti olla kansallisuudeltaan suomalainen. Kun tätä lakia sovellettiin laajasti myös inkerinsuomalaisiin, se aiheutti paljon sekaannuksia. Lakia muutettiinkin vuonna 1996 entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilön osalta niin, että ainakin kahden isovanhemman pitää olla kansallisuudeltaan suomalaisia.<ref>Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi s. 11.</ref> |
||
Maahanmuuttoviraston mukaan tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. Jos sukujuuret ovat useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi tällä perusteella saada. Suomalaisten sukujuurten tai Suomeen läheisen yhteyden perusteella oleskeluluvan saavat voidaan jaotella kahteen ryhmään: |
|||
1) inkerinsuomalaiset - entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt 2) muu suomalainen syntyperä – entiset Suomen kansalaiset ja henkilöt, jotka ovat syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisiä. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 17. kesäkuuta 2008 kello 16.14
Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Paluumuuttaja on maahanmuuttoviraston käyttämä termi, mutta sitä ei mainita ulkomaalais- eikä kansalaisuuslaissa.[1] Suomen lainsäädäntö puhuu ainoastaan "suomalaista syntyperää olevista ulkomaan kansalaisista", joille tunnustetaan oikeus paluumuuttoon[2].
Vuoden 1991 ulkomaalaislain mukaan paluumuuttajalle ei ollut muuta ehtoa kuin se, että ainakin yhden neljästä isovanhemmasta piti olla kansallisuudeltaan suomalainen. Kun tätä lakia sovellettiin laajasti myös inkerinsuomalaisiin, se aiheutti paljon sekaannuksia. Lakia muutettiinkin vuonna 1996 entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilön osalta niin, että ainakin kahden isovanhemman pitää olla kansallisuudeltaan suomalaisia.[3]
Maahanmuuttoviraston mukaan tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. Jos sukujuuret ovat useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi tällä perusteella saada. Suomalaisten sukujuurten tai Suomeen läheisen yhteyden perusteella oleskeluluvan saavat voidaan jaotella kahteen ryhmään: 1) inkerinsuomalaiset - entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt 2) muu suomalainen syntyperä – entiset Suomen kansalaiset ja henkilöt, jotka ovat syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisiä.
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö: Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio (Työryhmämuistio 2001:14) pre20031103.stm.fi. 20.6.2001. Viitattu 8.5.2008.
Pirjo Jyrälä, Tuula Kauppinen, Ulla Kemppainen ja Berit Waris: Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi (pdf) (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu) kirjastot.diak.fi. syksy 2005. Viitattu 8.5.2008.