Ero sivun ”Yhteydetön kielioppi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14: Rivi 14:
*''P'':n alkiot ovat muotoa
*''P'':n alkiot ovat muotoa
::<math>V_n \longrightarrow (V_t \cup V_n)^*</math>
::<math>V_n \longrightarrow (V_t \cup V_n)^*</math>

==Esimerkkejä==

'''Esimerkki 1:'''

Yksinkertainen yhteydetön kielioppi on
:S &rarr; aSb | &epsilon;
Kielioppi tuottaa kielen
<math> \{ a^n b^n : n \ge 0 \} </math>

'''Esimerkki 2:'''

Seuraava kielioppi tuottaa sellaisista aakkoston {a,b} merkkijonoista koostuvan kielen, joissa on eri määrä merkkejä a ja b.
:S &rarr; U | V
:U &rarr; TaU | TaT
:V &rarr; TbV | TbT
:T &rarr; aTbT | bTaT | &epsilon;
Tässä T voi tuottaa kaikki merkkijonot, joissa on sama määrä a:ta ja b:tä. U tuottaa merkkijonot, joissa on enemmän a- kuin b-merkkejä ja V vastaavasti sellaiset jonot, joissa a:ta on vähemmän.


{{Formaalit kielet}}
{{Formaalit kielet}}

Versio 20. lokakuuta 2005 kello 14.26

Yhteydetön kielioppi tai kontekstiton kielioppi on kielitieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä formaali kielioppi, jossa jokainen kirjoitussääntö on muotoa

V → w

missä V on välike ja w päätemerkeistä ja/tai välikkeistä koostuva merkkijono. Korvauksen voi tehdä aina riippumatta V:n kontekstista eli sitä ympäröivistä symboleista; tästä nimi yhteydetön tai kontekstiton. Formaali kieli on yhteydetön jos sen tuottaa yhteydetön kielioppi.

Formaali määritelmä

Yhteydetön kielioppi on nelikko , missä

  • on kieliopin päätemerkkien äärellinen joukko
  • on kieliopin välikkeiden äärellinen joukko
  • P on kieliopin sääntöjen eli produktioiden (äärellinen) joukko
  • S on joukon alkio, kieliopin välikkeisiin kuuluva lähtösymboli
  • P:n alkiot ovat muotoa

Esimerkkejä

Esimerkki 1:

Yksinkertainen yhteydetön kielioppi on

S → aSb | ε

Kielioppi tuottaa kielen

Esimerkki 2:

Seuraava kielioppi tuottaa sellaisista aakkoston {a,b} merkkijonoista koostuvan kielen, joissa on eri määrä merkkejä a ja b.

S → U | V
U → TaU | TaT
V → TbV | TbT
T → aTbT | bTaT | ε

Tässä T voi tuottaa kaikki merkkijonot, joissa on sama määrä a:ta ja b:tä. U tuottaa merkkijonot, joissa on enemmän a- kuin b-merkkejä ja V vastaavasti sellaiset jonot, joissa a:ta on vähemmän.

Automaattiteoria: formaalit kielet ja formaalit kieliopit
Chomskyn
hierarkia
Kielioppi Kieli Tunnistusautomaatti
luokka 0 Rajoittamaton Rekursiivisesti numeroituva Turingin kone
Rajoittamaton Rekursiivinen Totaalinen Turingin kone
luokka 1 Yhteysherkkä Yhteysherkkä Lineaarisesti rajoitettu
luokka 2 Yhteydetön Yhteydetön Pinoautomaatti
luokka 3 Säännöllinen Säännöllinen Äärellinen
Kukin luokka on sen yläpuolisen luokan aito osajoukko.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.