Ero sivun ”Yhteydetön kielioppi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
*''P'':n alkiot ovat muotoa |
*''P'':n alkiot ovat muotoa |
||
::<math>V_n \longrightarrow (V_t \cup V_n)^*</math> |
::<math>V_n \longrightarrow (V_t \cup V_n)^*</math> |
||
==Esimerkkejä== |
|||
'''Esimerkki 1:''' |
|||
Yksinkertainen yhteydetön kielioppi on |
|||
:S → aSb | ε |
|||
Kielioppi tuottaa kielen |
|||
<math> \{ a^n b^n : n \ge 0 \} </math> |
|||
'''Esimerkki 2:''' |
|||
Seuraava kielioppi tuottaa sellaisista aakkoston {a,b} merkkijonoista koostuvan kielen, joissa on eri määrä merkkejä a ja b. |
|||
:S → U | V |
|||
:U → TaU | TaT |
|||
:V → TbV | TbT |
|||
:T → aTbT | bTaT | ε |
|||
Tässä T voi tuottaa kaikki merkkijonot, joissa on sama määrä a:ta ja b:tä. U tuottaa merkkijonot, joissa on enemmän a- kuin b-merkkejä ja V vastaavasti sellaiset jonot, joissa a:ta on vähemmän. |
|||
{{Formaalit kielet}} |
{{Formaalit kielet}} |
Versio 20. lokakuuta 2005 kello 14.26
Yhteydetön kielioppi tai kontekstiton kielioppi on kielitieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä formaali kielioppi, jossa jokainen kirjoitussääntö on muotoa
- V → w
missä V on välike ja w päätemerkeistä ja/tai välikkeistä koostuva merkkijono. Korvauksen voi tehdä aina riippumatta V:n kontekstista eli sitä ympäröivistä symboleista; tästä nimi yhteydetön tai kontekstiton. Formaali kieli on yhteydetön jos sen tuottaa yhteydetön kielioppi.
Formaali määritelmä
Yhteydetön kielioppi on nelikko , missä
- on kieliopin päätemerkkien äärellinen joukko
- on kieliopin välikkeiden äärellinen joukko
- P on kieliopin sääntöjen eli produktioiden (äärellinen) joukko
- S on joukon alkio, kieliopin välikkeisiin kuuluva lähtösymboli
- P:n alkiot ovat muotoa
Esimerkkejä
Esimerkki 1:
Yksinkertainen yhteydetön kielioppi on
- S → aSb | ε
Kielioppi tuottaa kielen
Esimerkki 2:
Seuraava kielioppi tuottaa sellaisista aakkoston {a,b} merkkijonoista koostuvan kielen, joissa on eri määrä merkkejä a ja b.
- S → U | V
- U → TaU | TaT
- V → TbV | TbT
- T → aTbT | bTaT | ε
Tässä T voi tuottaa kaikki merkkijonot, joissa on sama määrä a:ta ja b:tä. U tuottaa merkkijonot, joissa on enemmän a- kuin b-merkkejä ja V vastaavasti sellaiset jonot, joissa a:ta on vähemmän.
Automaattiteoria: formaalit kielet ja formaalit kieliopit | |||
---|---|---|---|
Chomskyn hierarkia |
Kielioppi | Kieli | Tunnistusautomaatti |
luokka 0 | Rajoittamaton | Rekursiivisesti numeroituva | Turingin kone |
Rajoittamaton | Rekursiivinen | Totaalinen Turingin kone | |
luokka 1 | Yhteysherkkä | Yhteysherkkä | Lineaarisesti rajoitettu |
luokka 2 | Yhteydetön | Yhteydetön | Pinoautomaatti |
luokka 3 | Säännöllinen | Säännöllinen | Äärellinen |
Kukin luokka on sen yläpuolisen luokan aito osajoukko. |