Ero sivun ”Rusokuusama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jukal (keskustelu | muokkaukset)
p Linkit ulkomaisille sivuille
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10: Rivi 10:
| lahko = [[Dipsacales]]
| lahko = [[Dipsacales]]
| heimo =[[Kuusamakasvit]] ''Caprifoliaceae''
| heimo =[[Kuusamakasvit]] ''Caprifoliaceae''
| laji = "tatarica"
| laji = ''tatarica''
| kaksiosainen = Lonicera tatarica
| kaksiosainen = Lonicera tatarica
| kaksiosainen_auktori= [[Carl von Linné|L.]]
| kaksiosainen_auktori= [[Carl von Linné|L.]]
Rivi 17: Rivi 17:
}}
}}


'''Rusokuusama''' (''Lonicera tatarica'') eli tatarialainen kuusama on [[kuusamakasvit|kuusamakasvien]] heimoon kuuluva koristepensas.

'''Rusokuusama''' (''Lonicera tatarica'') eli Tatarialainen kuusama on [[kuusamakasvit|kuusamakasvien]] heimoon kuuluva koristepensas.



== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==
2-3 m korkea pensas. Lehdet ovat soikeita, 2-7 cm pitkiä. Kukat yleensä punertavia tai punaisia, lajikkeella Alba ne ovat valkoisia. Kukat 15-20 mm leveitä ja kukkivat touko-kesäkuun vaihteesta alkaen. Marjat ovet punaisia tai kellanpunaisia ja kasvavat pareittain. Oksat ovat onttoja.
Rusokuusama on 2–3 m korkea pensas. Lehdet ovat soikeita, 2–7 cm pitkiä. Kukat ovat yleensä punertavia tai punaisia, lajikkeella 'Alba' ne ovat valkoisia. Leveydeltään ne ovat 15–20 mm ja kukkivat touko-kesäkuun vaihteesta alkaen. Marjat ovat punaisia tai kellanpunaisia ja kasvavat pareittain. Oksat ovat onttoja.



== Esiintyminen ==
== Esiintyminen ==
Lajin alkuperäinen levinneisyys ulottuu Itä-Euroopasta Länsi-Aasiaan. Pensas on suosittu puutarhakasvi ja sitä kasvatetaan yleisesti koristekasvina pohjois-Suomessa asti. Rusokuusama on mm. Helsingin kaupungin paljon käyttämä koristekasvi.
Lajin alkuperäinen levinneisyys ulottuu Itä-Euroopasta Länsi-Aasiaan. Pensas on suosittu puutarhakasvi ja sitä kasvatetaan yleisesti koristekasvina pohjois-Suomessa asti. Rusokuusama on mm. Helsingin kaupungin paljon käyttämä koristekasvi.



== Risteymiä ja viljelylajikkeita ==
== Risteymiä ja viljelylajikkeita ==
* Risteymiä:
* Risteymiä:
**Lonicera morrowii x tatarica, sirokuusama
**''Lonicera morrowii'' x ''tatarica'', sirokuusama
**Lonicera ruprechtiana x tatarica, perhokuusama
**''Lonicera ruprechtiana'' x ''tatarica'', perhokuusama


* Viljelylajikkeita:
* Viljelylajikkeita:

Versio 3. kesäkuuta 2008 kello 02.39

Rusokuusama
Tiedosto:Rusokuusama.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Dipsacales
Heimo: Kuusamakasvit Caprifoliaceae
Laji: tatarica
Kaksiosainen nimi

Lonicera tatarica
L.

Katso myös

  Rusokuusama Wikispeciesissä
  Rusokuusama Commonsissa

Rusokuusama (Lonicera tatarica) eli tatarialainen kuusama on kuusamakasvien heimoon kuuluva koristepensas.

Ulkonäkö ja koko

Rusokuusama on 2–3 m korkea pensas. Lehdet ovat soikeita, 2–7 cm pitkiä. Kukat ovat yleensä punertavia tai punaisia, lajikkeella 'Alba' ne ovat valkoisia. Leveydeltään ne ovat 15–20 mm ja kukkivat touko-kesäkuun vaihteesta alkaen. Marjat ovat punaisia tai kellanpunaisia ja kasvavat pareittain. Oksat ovat onttoja.

Esiintyminen

Lajin alkuperäinen levinneisyys ulottuu Itä-Euroopasta Länsi-Aasiaan. Pensas on suosittu puutarhakasvi ja sitä kasvatetaan yleisesti koristekasvina pohjois-Suomessa asti. Rusokuusama on mm. Helsingin kaupungin paljon käyttämä koristekasvi.

Risteymiä ja viljelylajikkeita

  • Risteymiä:
    • Lonicera morrowii x tatarica, sirokuusama
    • Lonicera ruprechtiana x tatarica, perhokuusama
  • Viljelylajikkeita:
    • 'Alba', kukat valkoiset
    • 'Roseum', kukat kirkkaan valeanpunaiset


Aiheesta muualla


Lähteet

  • Alanko Pentti ja Kahila Pirkko: Ukonhattu ja ahkeraliisa. Tammi. s. 78.(1994, ISBN 951-31-0325-0),
  • Herwig, Rob: Kasvitietosanakirja, 3. p. WSOY. s. 245. (2003, ISBN 951-0-21031-5)
  • Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo: Retkeilykasvio, 4. p. s. 341. (1998, ISBN 951-45-8166-0)
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.