Ero sivun ”Empiirinen tutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirjallisuutta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Empiirinen tutkimus''' ({{K-el-tr|empeiria|kokemus}}) eli kokemukseen perustuva tutkimus perustuu tutkimuskohteen [[havainnointi]]in tai [[mittaaminen|mittaamiseen]]. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta. |
|||
'''Empiirinen tutkimus''' eli '''empiirinen tiede''' tarkoittaa tutkimusta, jossa tiedonhankinnan välineenä ovat toistettavat tutkimukset [[havainto|havainnoimalla]] ja [[mittaaminen|mittaamalla]]. [[Luonnontiede|Luonnontieteet]] (esimerkiksi [[kemia]], [[fysiikka]], [[biologia]], [[geologia]]) ovat empiirisiä tieteitä. Empiirinen tiede on vastakohtana [[teoreettinen tiede|teoreettiselle tieteelle]]. |
|||
[[Luettelo tieteenaloista|Tieteenalojen]] suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa [[matematiikka]], [[teoreettinen fysiikka]] sekä [[filosofia]]n jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan. |
|||
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan [[kvalitatiivinen tutkimus|kvalitatiivinen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus]]. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla [[koe]]järjestelyillä. |
|||
Sana empiirinen tulee kreikan sanasta ''empeiria'' (kokemus). |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 2. kesäkuuta 2008 kello 14.39
Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemukseen perustuva tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta.
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla koejärjestelyillä.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5.