Husaariapina

Husaariapina
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:	Istukkanisäkkäät Theria
Lahko:	Kädelliset Primates
Alalahko:	Haplorrhini
Heimo:	Häntäapinat Cercopithecidae
Suku:	Erythrocebus
Laji:	patas
Kaksiosainen nimi
Erythrocebus patas (Schreber, 1775)
Katso myös
Husaariapina Wikispeciesissä   Husaariapina Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKVirheellinen IUCN-arvo

Husaariapina (Erythrocebus patas) on afrikkalainen häntäapinalaji.

Ulkonäkö ja koko

Husaariapina kasvaa 70—90 senttimetriä pitkäksi, ja häntä on samanmittainen. Koiras painaa 7–13 kilogrammaa, naaras 4–7 kg. Selkäpuoli on punaruskea, vatsa vaaleampi.

Levinneisyys

Husaariapinoita tavataan Länsi- ja Keski-Afrikassa Senegalista Etiopiaan ja Tansaniaan asti.

Elintavat ja lisääntyminen

Husaariapinoita on vaikea lähestyä. Viekkaat ja vauhkot eläimet pakenevat heti nähdessään ihmisen. Näiden apinoiden nopeudeksi on mitattu 55 kilometriä tunnissa.

Husaariapinat elävät vauhdilla ja lisääntyvät nuorempina kuin mikään muu vanhan maailman apinalaji. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden kaksi ja puolivuotiaina ja synnyttävät kolmivuotiaina. Poikaset selviävät omillaan puolivuotiaina, mutta emot imettävät niitä vuoden ikäisiksi asti. Emot parittelevat ja synnyttävät uuden poikasen joka vuosi. Emo voi samaan aikaan olla kantavana, imettää poikasta ja huolehtia vallattomasta nuorukaisesta.

Husaariapinaemojen joukossa on niin ylihuolehtivia kuin huolettomiakin. Ne jättävät hyvinkin nuoria poikasia muiden naaraiden kaitsettaviksi siksi aikaa, kun ne itse syövät, mutta jos toinen naaras lähestyy poikasta pyytämättä, antaa emo tunkeilijalle hiljaisen varoituksen pysyä loitolla avaamalla suunsa.

Vaikka husaariapinat ovat vankeudessa eläneet yli 20-vuotiaiksi, on vapaudessa eläneen husaariapinalauman keskimääräinen elinikä noin neljä vuotta.

Apinat syövät pihkaa ja puiden turvonneissa piikeissä majailevia muurahaisia sekä heinäsirkkoja ja muita hyönteisiä.

Useimmat kädelliset nukkuvat yhdessä puiden oksilla, mutta husaariapinat nukkuvat yksin ja vaihtavat yöpuuta joka ilta, kenties hämätäkseen leopardeja ja muita petoja.

Husaariapinat tekevät laajempia syöntiretkiä (noin kuusi kilometriä päivässä) suuremmilla reviireillä (noin 4000 hehtaaria) kuin muut samankokoiset kädelliset. Yleensä noin 20 naaraasta ja näiden jälkeläisistä sekä yhdestä liki sivullisesta uroksesta koostuvaa laumaa johtaa täysikasvuinen naaras, joka painaa keskimäärin viisi kiloa ja on noin puolet urosta pienempi.

Koska husaariapinat ovat varsin alttiita luonnolliselle vaihtelulle, ne tuskin kestävät enää uusia, ihmisten aiheuttamia uhkia.

Lähteet

• LaRoe, Lisa Moore: Kenian husaariapinat täyttä elämää. National Geographic, 2004, nro 2, s. 94–98.