Ero sivun ”Jussi Muilu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p typo, kh:ta |
p w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Johannes (Jussi) Muilu''' ([[27. kesäkuuta]] [[1901]], [[Lapua]] – [[24. lokakuuta]] [[1976]], Lapua) oli [[Etelä-Pohjanmaa|eteläpohjalainen]] maanviljelijä joka otti aktiivisesti osaa [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] toimintaan 1930-luvun alussa. |
'''Johannes (Jussi) Muilu''' ([[27. kesäkuuta]] [[1901]], [[Lapua]] – [[24. lokakuuta]] [[1976]], Lapua) oli [[Etelä-Pohjanmaa|eteläpohjalainen]] maanviljelijä, joka otti aktiivisesti osaa [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] toimintaan [[1930-luku|1930-luvun]] alussa. |
||
Muilun vanhemmat olivat Juha Muilu ja Liisa Malkamäki. Muilu oli kiinnostunut koneista ja jo 1920-luvulla hän omisti [[Ford Model T|T-mallin Fordin]] ja ajoi myös tilausajoja linja-autolla. Lapuan liikkeessä toimiessaan Muilu tuli nopeasti tunnetuksi innokkaana kyyditysten järjestäjänä ja hänen nimestään johdettiin Lapuan liikkeen harrastamia pakkokyydityksiä kuvaava teonsana [[muilutus|muiluttaa]]. |
Muilun vanhemmat olivat Juha Muilu ja Liisa Malkamäki. Muilu oli kiinnostunut koneista ja jo [[1920-luku|1920-luvulla]] hän omisti [[Ford Model T|T-mallin Fordin]] ja ajoi myös tilausajoja linja-autolla. Lapuan liikkeessä toimiessaan Muilu tuli nopeasti tunnetuksi innokkaana kyyditysten järjestäjänä ja hänen nimestään johdettiin Lapuan liikkeen harrastamia pakkokyydityksiä kuvaava teonsana [[muilutus|muiluttaa]]. |
||
Muilu itse kertoi, että sanan muiluttaa olisi keksinyt [[Martti Pihkala]], joka antoi sen |
Muilu itse kertoi, että sanan muiluttaa olisi keksinyt [[Martti Pihkala]], joka antoi sen |
||
nähtyään [[talonpoikaismarssi]]n aikana jykevärakenteisen Muilun nousevan [[lankku]]a pitkin härkävaunuun. |
nähtyään [[talonpoikaismarssi]]n aikana jykevärakenteisen Muilun nousevan [[lankku]]a pitkin härkävaunuun. Martti Pihkala itse kertoi asiasta taas näin: |
||
Martti Pihkala itse kertoi asiasta taas näin: |
|||
{{lainaus|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...}} |
{{lainaus|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...}} |
||
Versio 2. maaliskuuta 2008 kello 06.45
Johannes (Jussi) Muilu (27. kesäkuuta 1901, Lapua – 24. lokakuuta 1976, Lapua) oli eteläpohjalainen maanviljelijä, joka otti aktiivisesti osaa Lapuan liikkeen toimintaan 1930-luvun alussa.
Muilun vanhemmat olivat Juha Muilu ja Liisa Malkamäki. Muilu oli kiinnostunut koneista ja jo 1920-luvulla hän omisti T-mallin Fordin ja ajoi myös tilausajoja linja-autolla. Lapuan liikkeessä toimiessaan Muilu tuli nopeasti tunnetuksi innokkaana kyyditysten järjestäjänä ja hänen nimestään johdettiin Lapuan liikkeen harrastamia pakkokyydityksiä kuvaava teonsana muiluttaa.
Muilu itse kertoi, että sanan muiluttaa olisi keksinyt Martti Pihkala, joka antoi sen nähtyään talonpoikaismarssin aikana jykevärakenteisen Muilun nousevan lankkua pitkin härkävaunuun. Martti Pihkala itse kertoi asiasta taas näin:
»Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...»