Ero sivun ”Pariksen tuomio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ru:Суд Париса
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Rubens_-_Judgement_of_Paris.jpg|thumb|right|300px|''Pariksen tuomio,'' [[Peter Paul Rubens]], n. 1636]]
[[Kuva:Rubens_-_Judgement_of_Paris.jpg|thumb|right|300px|''Pariksen tuomio,'' [[Peter Paul Rubens]], n. 1636.]]
'''Pariksen tuomio''' viittaa [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] tarinaan, joka kertoo [[Troijan sota]]an johtaneista tapauhtumista.
'''Pariksen tuomio''' viittaa [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] tarinaan, joka kertoo [[Troijan sota]]an johtaneista tapauhtumista.


Tapahtumat saivat alkunsa [[Peleus|Peleuksen]] ja [[Thetis|Thetiksen]] häistä, joissa [[Zeus]] järjesti juhla-aterian kutsuen lähes kaikki jumalat osallistumaan. [[Eris]], epäsovun jumala, oli kuitenkin jätetty kutsumatta, koska hänen tiedettiin aiheuttavan eripuraa. Tästä raivostuneena Eris saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle [[kultainen omena|kultaisen omenan]], johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle".
Tapahtumat saivat alkunsa [[Peleus|Peleuksen]] ja [[Thetis|Thetiin]] häistä, joissa [[Zeus]] järjesti juhla-aterian kutsuen lähes kaikki jumalat osallistumaan. [[Eris]], epäsovun jumala, oli kuitenkin jätetty kutsumatta, koska hänen tiedettiin aiheuttavan eripuraa. Tästä raivostuneena Eris saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle [[kultainen omena|kultaisen omenan]], johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle".


Kolme jumalatarta ilmoitti oikeutuksestaan omenaan: [[Hera (mytologia)|Hera]], [[Pallas Athene]] ja [[Afrodite]]. He pyysivät Zeusta ratkaisemaan, kenelle omena kuuluisi, mutta tämän ollessa haluton suosimaan ketään ehdokkaista hän määräsi, että [[Paris]], kuolevainen [[Fryygia]]sta, saisi ratkaista asian, koska [[Troija]]n prinssi oli osoittanut hiljattain esimerkillistä arvostelukykyä ja tasapuolisuutta asettamalla epäröimättä härän muotoon muuttuneen [[Ares|Areksen]] oman palkintohärkänsä edelle kilpailussa.
Kolme jumalatarta ilmoitti vaativansa omenaa: [[Hera (mytologia)|Hera]], [[Pallas Athene]] ja [[Afrodite]]. He pyysivät Zeusta ratkaisemaan, kenelle omena kuuluisi, mutta koska hän ei halunnut suosia ketään ehdokkaista, hän määräsi, että [[Paris]], kuolevainen [[Fryygia]]sta, saisi ratkaista asian, koska [[Troija]]n prinssi oli osoittanut hiljattain esimerkillistä arvostelukykyä ja tasapuolisuutta asettamalla epäröimättä härän muotoon muuttuneen [[Ares|Areen]] oman palkintohärkänsä edelle kilpailussa.


Niin sitten tapahtui, että [[Hermes]] heidän oppaanaan kaikki kolme ehdokasta ilmestyivät Parikselle vuorella. Kylvettyään vuoristolähteessä kaikki kolme kokeilivat voimiaan lahjoakseen Pariksen; Hera ehdotti tekevänsä tästä Euroopan ja Aasian hallitsijan, Pallas Athene antaisi viisautta ja taitoa sodankäyntiä varten, kun taas Afrodite, jolla oli [[khariitit|khariittinsa]] mukanaan, tarjosi tälle maailman kauneimman naisen rakkautta. Tämä nainen ei ollut kukaan muu kuin [[Helena (mytologia)|Spartan Helena]], kuningas [[Menelaos|Menelaoksen]] puoliso. Paris hyväksyi Afroditen tarjouksen ja ojensi omenan tälle saaden siten ei pelkästään Helenan rakkauden, vaan myös kreikkalaisten ja ennen kaikkea Pallas Athenen ja Heran vihat niskoilleen.<ref name="Hyginus">[[Gaius Iulius Hyginus|Hyginus]], ''Fabulae xcii'' ([http://www.theoi.com/Text/HyginusFabulae2.html#92 engl. käännös])</ref>
Niin sitten tapahtui, että [[Hermes]] heidän oppaanaan kaikki kolme ehdokasta ilmestyivät Parikselle vuorella. Kylvettyään vuoristolähteessä kaikki kolme kokeilivat voimiaan lahjoakseen Pariksen: Hera ehdotti tekevänsä tästä Euroopan ja Aasian hallitsijan, Pallas Athene antaisi viisautta ja taitoa sodankäyntiä varten, kun taas Afrodite, jolla oli [[khariitit|khariittinsa]] mukanaan, tarjosi tälle maailman kauneimman naisen rakkautta. Tämä nainen ei ollut kukaan muu kuin [[Helena (mytologia)|Spartan Helena]], kuningas [[Menelaos|Menelaoksen]] puoliso. Paris hyväksyi Afroditen tarjouksen ja ojensi omenan tälle ja sai niin paitsi Helenan rakkauden myös kreikkalaisten ja ennen kaikkea Pallas Athenen ja Heran vihat niskoilleen.<ref name="Hyginus">[[Gaius Iulius Hyginus|Hyginus]], ''Fabulae xcii'' ([http://www.theoi.com/Text/HyginusFabulae2.html#92 engl. käännös]).</ref>


Tarun mukaan Troijan sota syttyi siitä, kun kreikkalaiset lähtivät hakemaan Helenaa takaisin Troijasta.
Kreikkalaisten retki hakea Helena takaisin Troijasta oli mytologinen syy Troijan sotaan.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 16. helmikuuta 2008 kello 17.52

Pariksen tuomio, Peter Paul Rubens, n. 1636.

Pariksen tuomio viittaa kreikkalaisessa mytologiassa tarinaan, joka kertoo Troijan sotaan johtaneista tapauhtumista.

Tapahtumat saivat alkunsa Peleuksen ja Thetiin häistä, joissa Zeus järjesti juhla-aterian kutsuen lähes kaikki jumalat osallistumaan. Eris, epäsovun jumala, oli kuitenkin jätetty kutsumatta, koska hänen tiedettiin aiheuttavan eripuraa. Tästä raivostuneena Eris saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle kultaisen omenan, johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle".

Kolme jumalatarta ilmoitti vaativansa omenaa: Hera, Pallas Athene ja Afrodite. He pyysivät Zeusta ratkaisemaan, kenelle omena kuuluisi, mutta koska hän ei halunnut suosia ketään ehdokkaista, hän määräsi, että Paris, kuolevainen Fryygiasta, saisi ratkaista asian, koska Troijan prinssi oli osoittanut hiljattain esimerkillistä arvostelukykyä ja tasapuolisuutta asettamalla epäröimättä härän muotoon muuttuneen Areen oman palkintohärkänsä edelle kilpailussa.

Niin sitten tapahtui, että Hermes heidän oppaanaan kaikki kolme ehdokasta ilmestyivät Parikselle vuorella. Kylvettyään vuoristolähteessä kaikki kolme kokeilivat voimiaan lahjoakseen Pariksen: Hera ehdotti tekevänsä tästä Euroopan ja Aasian hallitsijan, Pallas Athene antaisi viisautta ja taitoa sodankäyntiä varten, kun taas Afrodite, jolla oli khariittinsa mukanaan, tarjosi tälle maailman kauneimman naisen rakkautta. Tämä nainen ei ollut kukaan muu kuin Spartan Helena, kuningas Menelaoksen puoliso. Paris hyväksyi Afroditen tarjouksen ja ojensi omenan tälle ja sai niin paitsi Helenan rakkauden myös kreikkalaisten ja ennen kaikkea Pallas Athenen ja Heran vihat niskoilleen.[1]

Tarun mukaan Troijan sota syttyi siitä, kun kreikkalaiset lähtivät hakemaan Helenaa takaisin Troijasta.

Lähteet

  1. Hyginus, Fabulae xcii (engl. käännös).