Ero sivun ”Styks” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: br:Styx River |
p Botti lisäsi: el:Στύγα |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
[[de:Styx]] |
[[de:Styx]] |
||
[[et:Styx]] |
[[et:Styx]] |
||
[[el:Στύγα]] |
|||
[[en:Styx]] |
[[en:Styx]] |
||
[[es:Estigia]] |
[[es:Estigia]] |
Versio 9. helmikuuta 2008 kello 08.43
Styks (m.kreik. Στύξ, "viha") on kreikkalaisessa mytologiassa pääjoki manalassa, jonka ympäri se kiersi seitsemän kertaa. Sen uskottiin olevan myös alkulähde samannimiselle joelle Arkadiassa. Tarinan mukaan Akhilleus kastettiin Styksiin lapsena jolloin hän sai kuolemattomuuden, ja Aleksanteri Suuri myrkytettiin sen vedellä.
Styks-virran lautturi oli nimeltään Kharon, joka kolikkoa vastaan kuljetti vainajan Haadekseen. Jos jostain syystä vainajalla ei ollut maksua lautturille, hän ei päässyt joen yli vaan hänen sielunsa jäi ikuisiksi ajoiksi vaeltelemaan. Antiikin Kreikassa oli hyvin yleinen tapa laittaa vainajalle yksi kolikko suuhun takaamaan manalaan pääsyn.
Jumalatar
Styks oli myös Okeanoksen ja Tethyksen vanhin tytär, okeanidi. Hän sai Pallaksen kanssa lapset Nike, Kratos, Zelos ja Bia. Hänen mainitaan saapuneen ensimmäisenä lastensa kanssa Zeuksen avuksi titanomakhian alettua, ja tästä kiitokseksi jumalat alkoivat vannoa valansa hänen nimeensä, ja hänen lapsensa saivat asua Zeuksen luona.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hesiodos, Theogonia ('Jumalten synty') 383–403 (engl. käännös)