Ero sivun ”Kehäpäätelmä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: oc:Peticion de principi |
p Botti lisäsi: is:Hringferð í sönnun |
||
Rivi 41: | Rivi 41: | ||
[[fa:پنداشت پرسش]] |
[[fa:پنداشت پرسش]] |
||
[[fr:Petitio principii]] |
[[fr:Petitio principii]] |
||
[[is:Hringferð í sönnun]] |
|||
[[it:Petitio principii]] |
[[it:Petitio principii]] |
||
[[he:פטיציו פרינצ'יפי]] |
[[he:פטיציו פרינצ'יפי]] |
Versio 23. tammikuuta 2008 kello 15.23
Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä, jonka pätevyys perustuu oletukselle johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen, kehäpäätelmä on hyväksyttävä päätelmä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä pitää kyseistä väitettä totena. Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä on: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava:
- A on B:n premissi
- Todisteena B:lle esitetään A
- Alkuehtona (premissinä) A:lle esitetään B
Tavanomaisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse, eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kuitenkin kehällinen.
- Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
- Koska suurin osa ihmisistä pitää edellistä väitettä totena, on sen oltava tosi.
- Siis: Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
Toinen esimerkki yleisestä kehäpäätelmästä:
Kehäpäätelmää ei pitäisi sekoittaa moitteettomaan deduktiiviseen eli laskujohtoiseen päätelmään, jonka johtopäätös seuraa välttämättä alkuehdoista. Tällaista on esimerkiksi matemaattinen päättely.
Kehäpäätelmä tunnetaan myös latinankielisellä nimellä petitio principii.
Aiheesta muualla
- Skepdic (englanniksi)
- An academic example (englanniksi)
- Dictionary.com (englanniksi)
- Common Errors in English Usage (englanniksi)
- BegTheQuestion.info (englanniksi)
- Petitio Principii (englanniksi)