Ero sivun ”Korkeusmittari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
linkitystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aircraft altimeter.JPG|thumb|Lentokoneen korkeusmittari]] |
[[Kuva:Aircraft altimeter.JPG|thumb|Lentokoneen korkeusmittari]] |
||
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus, mutta esimerkiksi |
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen [[merenpinnan korkeus]], mutta esimerkiksi [[ilmailu]]ssa käytetään korkeuden mittausta koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen verrattuna. |
||
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[GPS]]-paikannukseen, [[ilmanpaine]]en mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esim. lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> Kolmas menetelmä perustuu teodoliitteihin ja |
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[GPS]]-paikannukseen, [[ilmanpaine]]en mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esim. lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> Kolmas menetelmä perustuu [[teodoliitti|teodoliitteihin]] ja [[trigonometria]]an, jossa [[kolmio]]n yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti [[maanmittaus|maanmittauksessa]], esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja [[arkeologia|arkeologisten]] kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös [[takymetri]]a ja [[vaaituslaite|vaaituslaitteita]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk204/mk204_86_puttonen.pdf| Nimeke = Arkeologin kartoitustyöt| Tekijä = Puttonen S. ja Seitsonen O.| Julkaisija = Maankäyttö | Ajankohta = 2004}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references/> |
<references/> |
||
{{Commonscat|Altimeters}} |
{{Commonscat|Altimeters}} |
||
[[Luokka:Mittalaitteet]] |
[[Luokka:Mittalaitteet]] |
||
Versio 12. tammikuuta 2008 kello 00.30
Korkeusmittarilla mitataan korkeutta haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus, mutta esimerkiksi ilmailussa käytetään korkeuden mittausta koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen verrattuna.
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko GPS-paikannukseen, ilmanpaineen mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esim. lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.[1] Kolmas menetelmä perustuu teodoliitteihin ja trigonometriaan, jossa kolmion yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti maanmittauksessa, esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja arkeologisten kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös takymetria ja vaaituslaitteita.[2]
Lähteet
- ↑ FRWD Outdoor Sports
- ↑ Puttonen S. ja Seitsonen O.: Arkeologin kartoitustyöt 2004. Maankäyttö.
