Ero sivun ”Digitaalinen signaalinkäsittely” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- ja muuta huoltoa AWB
LA2-bot (keskustelu | muokkaukset)
p malline:ISSN
Rivi 39: Rivi 39:
* [http://www.bdti.com/faq/dsp_faq.htm Usenet- keskusteluryhmä] digitaalisesta signaalinkäsittelystä (englanniksi)
* [http://www.bdti.com/faq/dsp_faq.htm Usenet- keskusteluryhmä] digitaalisesta signaalinkäsittelystä (englanniksi)
* [http://www.dspguide.com/ DSP kirja] verkossa (englanniksi)
* [http://www.dspguide.com/ DSP kirja] verkossa (englanniksi)
* Huttunen, Heikki: Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere 2005. ISSN 1459-4609, ISBN 952-15-1432-9. Saatavilla myös verkossa [http://www.cs.tut.fi/kurssit/SGN-1200/Moniste.pdf (pdf)].
* Huttunen, Heikki: Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere 2005. {{ISSN|1459-4609}}, ISBN 952-15-1432-9. Saatavilla myös verkossa [http://www.cs.tut.fi/kurssit/SGN-1200/Moniste.pdf (pdf)].
* Ifeachor, Emmanuel C. ja Jervis, Barrie W.: Digital Signal Processing. A Practical Approach. Addison-Wesley 1993. ISBN 0 201 54413 X
* Ifeachor, Emmanuel C. ja Jervis, Barrie W.: Digital Signal Processing. A Practical Approach. Addison-Wesley 1993. ISBN 0 201 54413 X



Versio 26. lokakuuta 2007 kello 12.04

Digitaalinen signaalinkäsittely, usein myös pelkkä signaalinkäsittely on digitaalisessa muodossa esitettyjen signaalien käsittelyä numeerisen laskennan menetelmin. Digitaalisen signaalinkäsittelyn merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä tietokoneiden laskentatehon yleistyessä ja yhä uusien sovelluskohteiden avautuessa. Digitaalisen signaalinkäsittelyn alaan kuuluu keskeisesti myös analogisten signaalien muuttamisen digitaaliseksi ja päinvastoin. Useimmat digitaaliset signaalit ovatkin digitaaliseksi muuutettuja analogisia signaaleja, esimerkiksi analogisia audiosignaaleja eli ääntä.

Digitaalisen signaalinkäsittelyn edut

Ennen digitaalisen signaalinkäsittelyn kehittymistä vallalla oli analoginen signaalinkäsittely. Tällöin signaaleja käsiteltiin analogisten komponenttien, kuten kelojen ja kondensaattorien avulla.

Analogisiin signaalinkäsittelymetodeihin verrattuna digitaaliset metodit antavat tarkemman tuloksen, ovat helpommin monistettavissa ja muokattavissa sekä ovat halvempia. Ne ovat myös eräiltä keskeisiltä osin merkittävästi suorituskykyisempiä.

Keskeisiä menetelmiä

Signaalit esitetään usein aika-akselin sijaan frekvenssiakselilla. Aikaulotteitteisten signaalien muuntaminen frekvenssiulotteiseksi tehdään usein Fourier-muunnoksella.

Digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin voidaan suuresta joukosta dataa, joka sinänsä on vaikeasti tulkittavissa, saada esille dataa luettavassa, ymmärrettävässä ja käytettävässä muodossa. Triviaali esimerkki tästä on esimerkiksi keskustelun äänittäminen suuressa taustamelussa. Oleellisen datan esille saamiseksi käytetään digitaalisia suodattimia.

Analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi AD-muuntimella ja digitaalinen takaisin analogiseksi DA-muuntimella.

Signaaleja käsitellään usein joko tavallisella tietokoneella tai signaalinkäsittelytarkoitukseen erityisesti suunniteltuja digitaalisella signaaliprosessorilla. Useat reaaliaikaiset säätöjärjestelmät edellyttävät digitaalisesen signaalinkäsittelyn keinoin käsiteltyä dataa.

Joitain sovellusalueita

  • kuvankäsittely
    • kuvion tunnistus
    • robottinäkö
    • animaatiot
    • sääkarttojen tuottaminen satelliittikuvien perusteella
  • äänenkäsittely
    • puheentunnistus
    • synteettinen puhe
  • telekommunikaatio
    • kaiun poisto
    • videokonferenssi
  • lääketiede
    • röntgenkuvat
    • EEG-aivokuvaus

Lähteitä:


Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.