Ero sivun ”Permetriini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
}} |
}} |
||
'''Permetriini''' on synteettinen [[pyretriini]]n johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=permetriini&p_artikkeli=ltt02578 Terveyskirjasto]</ref> Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että |
'''Permetriini''' on synteettinen [[pyretriini]]n johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=permetriini&p_artikkeli=ltt02578 Terveyskirjasto]</ref> Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkottamiseen.<ref>[http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21319&doc=567&language=Finnish Transmeri]</ref> Se toimii hermosolujen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. <ref name = "TIDE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=143 | Nimeke = Täistä ei päästä | Julkaisija = Tiede-lehti | Ajankohta = 1999 | Tekijä = Marketta Ollikainen}}</ref> Nisäkkäät kestävät permetriiniä paljon paremmin kuin hyönteiset, ja myrkytystapaturmat ovat harvinaisia. Kalat ovat aineille varsin herkkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.medicina.fi/fato/75.pdf | Selite = s. 9 | Nimeke = Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Medicina}}</ref> |
||
Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä. |
Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä. |
||
Versio 25. syyskuuta 2007 kello 20.40
| Permetriini | |
|---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C21H20Cl2O3 |
| Moolimassa | 391.28 g/mol |
| Ulkomuoto | - |
| Sulamispiste | 34 °C |
| Kiehumispiste | 200 °C |
| Tiheys | 1.19 g/cm³ |
| Liukoisuus veteen | - |
Permetriini on synteettinen pyretriinin johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.[1] Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkottamiseen.[2] Se toimii hermosolujen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. [3] Nisäkkäät kestävät permetriiniä paljon paremmin kuin hyönteiset, ja myrkytystapaturmat ovat harvinaisia. Kalat ovat aineille varsin herkkiä.[4]
Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä.
Permetriini tuli markkinoille 1990-luvun alussa, ja sitä pidettiin turvallisempana kuin sitä ennen käyttettyjä organofosfaatteja.[3].
Lähteet
- ↑ Terveyskirjasto
- ↑ Transmeri
- ↑ a b Marketta Ollikainen: Täistä ei päästä 1999. Tiede-lehti.
- ↑ Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt (s. 9) Kustannusosakeyhtiö Medicina.
Aiheesta muualla
- NPTN Fact sheet (englanniksi)