Ero sivun ”Permetriini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh+ , typos fixed: karkoi → karko AWB
Rivi 12: Rivi 12:
}}
}}


'''Permetriini''' on synteettinen [[pyretriini]]n johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=permetriini&p_artikkeli=ltt02578 Terveyskirjasto]</ref> Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkoittamiseen.<ref>[http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21319&doc=567&language=Finnish Transmeri]</ref> Se toimii hermosolujen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. <ref name = "TIDE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=143 | Nimeke = Täistä ei päästä | Julkaisija = Tiede-lehti | Ajankohta = 1999 | Tekijä = Marketta Ollikainen}}</ref> Nisäkkäät kestävät permetriiniä paljon paremmin kuin hyönteiset, ja myrkytystapaturmat ovat harvinaisia. Kalat ovat aineille varsin herkkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.medicina.fi/fato/75.pdf | Selite = s. 9 | Nimeke = Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Medicina}}</ref>
'''Permetriini''' on synteettinen [[pyretriini]]n johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=permetriini&p_artikkeli=ltt02578 Terveyskirjasto]</ref> Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkottamiseen.<ref>[http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21319&doc=567&language=Finnish Transmeri]</ref> Se toimii hermosolujen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. <ref name = "TIDE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=143 | Nimeke = Täistä ei päästä | Julkaisija = Tiede-lehti | Ajankohta = 1999 | Tekijä = Marketta Ollikainen}}</ref> Nisäkkäät kestävät permetriiniä paljon paremmin kuin hyönteiset, ja myrkytystapaturmat ovat harvinaisia. Kalat ovat aineille varsin herkkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.medicina.fi/fato/75.pdf | Selite = s. 9 | Nimeke = Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Medicina}}</ref>


Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä.
Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä.

Versio 25. syyskuuta 2007 kello 20.40

Permetriini
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
CAS-numero 52645-53-1
PubChem CID 40326
Ominaisuudet
Molekyylikaava C21H20Cl2O3
Moolimassa 391.28 g/mol
Ulkomuoto -
Sulamispiste 34 °C
Kiehumispiste 200 °C
Tiheys 1.19 g/cm³
Liukoisuus veteen -

Permetriini on synteettinen pyretriinin johdoksen syntyvä kemikaali, jota käytetään esimerkiksi tuholaismyrkyissä.[1] Se toimii hermomyrkkynä hyönteisille, ja sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkottamiseen.[2] Se toimii hermosolujen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. [3] Nisäkkäät kestävät permetriiniä paljon paremmin kuin hyönteiset, ja myrkytystapaturmat ovat harvinaisia. Kalat ovat aineille varsin herkkiä.[4]

Permetriiniä käytetään laajalti maataloudessa tappamaan tuhohyönteisiä puuvilla-, vehnä, maissi- ja sinimailavpelloilta sekä jossain määrin myös siipikarjan loisten torjuntaan. Permetriinin käyttö on herättänyt vastustusta, sillä se tappaa valikoimatta kaikenlaisia eläimiä, kuten mehiläisiä, kaloja ja pieniä nisäkkäitä.

Permetriini tuli markkinoille 1990-luvun alussa, ja sitä pidettiin turvallisempana kuin sitä ennen käyttettyjä organofosfaatteja.[3].

Lähteet

  1. Terveyskirjasto
  2. Transmeri
  3. a b Marketta Ollikainen: Täistä ei päästä 1999. Tiede-lehti.
  4. Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt (s. 9) Kustannusosakeyhtiö Medicina.

Aiheesta muualla