Ero sivun ”Mars 3” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:Mars 3.gif|thumb|right|200px|Mars 3-avaruusluotain]] |
[[Kuva:Mars 3.gif|thumb|right|200px|Mars 3-avaruusluotain]] |
||
'''Mars 3:''' Mars 3 oli Neuvostoliiton |
'''Mars 3:''' Mars 3 oli Neuvostoliiton [[Mars]]ia tutkimaan lähetetty avaruusluotain vuonna 1971. Se koostui Marsia kiertävästä osasta ja Marsin pinnalle laskeutujasta, joka oli kiinalaisen hatun muotoisen lämpökilven sisällä ollut pallomainen laite. [[Kiertorataosa]]n piti kuvata Marsin pintaa ja tehdä monia mittauksia mm. Marsin ilmakehän koostumuksesta. |
||
[[Laskeutumiskapseli]]n piti ottaa kuvia Marsin pinnalta. |
|||
Marsin kiertoradalta ei onnistuttu kuvaamaan Marsin pintaa, koska Marsin pinnalla riehui valtava pölymyrsky, joka |
Marsin kiertoradalta ei onnistuttu kuvaamaan Marsin pintaa, koska Marsin pinnalla riehui valtava pölymyrsky, joka |
||
peitti koko planeetan pinnan. |
peitti koko planeetan pinnan. Laskeutumiskapseli tuhoutui luultavasti koskettaessaam marsin pintaa. Silti Mars 3 lähetti mittaustietoja Marsin ilmakehästä. |
||
== Mars 2 |
== Mars 2 == |
||
[[Kuva:Soviet Union-1972-Stamp-0.16. Mars 3.jpg|thumb|right|200px|Neuvostoliiton Mars 3-luotaimen laskeutuja tuona ajan postimerkissä.]] |
[[Kuva:Soviet Union-1972-Stamp-0.16. Mars 3.jpg|thumb|right|200px|Neuvostoliiton Mars 3-luotaimen laskeutuja tuona ajan postimerkissä.]] |
||
Vuonna 1971 Marsin lähelle saapuneet Mars 2 ja 3 kiersivät Marsia soikeilla radoilla, mutta niiden laskeutujat tuhoutuivat Marsin pintaan. |
Vuonna 1971 Marsin lähelle saapuneet Mars 2 ja 3 kiersivät Marsia soikeilla radoilla, mutta niiden laskeutujat tuhoutuivat Marsin pintaan. |
||
Mars 2 laukaistiin 19.5.1971 ja saapui 27.11 kiertämään Marsia, 2 viikkoa ensimmäisen kiertolaisen [[Mariner 9]]:n jälkeen. Mars 2:n kiertolainen mittasi Marsin ilmakehän koostuvan pääosin [[hiilidioksidi]]sta. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Mars 3 == |
|||
Mars 3 laukaistiin 28.5. 1971, ja luotain asettui jarrutuksen jälkeen Marsia kiertämään. Kiertäjän radan ylin piste oli 200000 km Marsin pinnan yläpuolella, alin 1500 km päässä, ja kiertoaika 11 vuorokautta. |
|||
Mars 3:n laskeutujan väitetään toimineen noin 20 sekuntia |
Mars 3:n laskeutujan väitetään toimineen noin 20 sekuntia |
||
ennen tuhoutumistaan pölymyrskyssä. Hyvin epäselvä kuva lähti kapselista ennen sen mykistymistä. |
|||
Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen. |
Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen. |
||
<ref>Paul Raundsepp: Suuntana Mars! s. 55</ref> |
|||
Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka |
|||
| ⚫ | |||
Mars 3:n mittausten mukaan [[pölymyrsky]] nosti hiukkasia 8-10 km korkeuteen moniksi kuukausiksi. Lämpötila pinnalla laski 20-30 astetta pölymyrskyn aikana, ja kaasukehä lämpeni pölyhiukkasten imemän säteilyn takia. Paine pinnalla oli alle 1/200 Maan ilmanpaineeksi. Hiilidioksidi hajosi ylhäällä Auringon säteilyn takia hiilimonoksidiksi ja hapeksi. |
|||
== Epäonnistumisia ennen Mars 2:ta ja 3:sta == |
|||
Sputnik 22 laukaistiin 24.10.1962, mutta sen kantoraketin viimeinen vaihe räjähti. [[Mars 1]] lähti kohti Marsia 1-11-1962, mutta yhteys siihen katkesi pian. Sputnik 24 tuhoutui |
|||
Mars 2:n ja 3:n kiertäjät tekivät monia mittauksia Marsin kaasukehästä ja magneettikentästä, ja lähettivät jonkin verran kuvia. Luotaimet kuvasivat pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka |
|||
viimeisen vaiheen käynnistyksen jälkeen 4.11.1962. |
|||
| ⚫ | |||
Zond 2 laukaistiin 30.11.1964, mutta yhteys katkesi pian. [[Zond 3]] kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta |
|||
yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa [[Proton-kantoraketti]]a ensi kertaa Mars-luotainten laukaiisuun 27.3.1969 ja 2.4.1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut ja koko 10000 kg |
|||
painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.<ref> Paul Raundsepp: Suuntana Mars! sivu 54-55</ref> |
|||
== Mars 4, 5, 6 ja 7 == |
== Mars 4, 5, 6 ja 7 == |
||
Versio 19. huhtikuuta 2007 kello 15.44
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin nimi |
Mars 3: Mars 3 oli Neuvostoliiton Marsia tutkimaan lähetetty avaruusluotain vuonna 1971. Se koostui Marsia kiertävästä osasta ja Marsin pinnalle laskeutujasta, joka oli kiinalaisen hatun muotoisen lämpökilven sisällä ollut pallomainen laite. Kiertorataosan piti kuvata Marsin pintaa ja tehdä monia mittauksia mm. Marsin ilmakehän koostumuksesta. Laskeutumiskapselin piti ottaa kuvia Marsin pinnalta. Marsin kiertoradalta ei onnistuttu kuvaamaan Marsin pintaa, koska Marsin pinnalla riehui valtava pölymyrsky, joka peitti koko planeetan pinnan. Laskeutumiskapseli tuhoutui luultavasti koskettaessaam marsin pintaa. Silti Mars 3 lähetti mittaustietoja Marsin ilmakehästä.
Mars 2
Vuonna 1971 Marsin lähelle saapuneet Mars 2 ja 3 kiersivät Marsia soikeilla radoilla, mutta niiden laskeutujat tuhoutuivat Marsin pintaan.
Mars 2 laukaistiin 19.5.1971 ja saapui 27.11 kiertämään Marsia, 2 viikkoa ensimmäisen kiertolaisen Mariner 9:n jälkeen. Mars 2:n kiertolainen mittasi Marsin ilmakehän koostuvan pääosin hiilidioksidista.
Mars 2:n laskeutuja iskeytyi Marsin pintaan ehkä syöksyttyään kaasukehään liian jyrkässä kulmassa, ja laskuvarjo ei avautunut. Näin Mars 2:sta tuli ensimmäinen Marsin pintaan iskeytynyt luotain. Mars 2:n mukana oli myös pieni Mars-kulkija.
Mars 3
Mars 3 laukaistiin 28.5. 1971, ja luotain asettui jarrutuksen jälkeen Marsia kiertämään. Kiertäjän radan ylin piste oli 200000 km Marsin pinnan yläpuolella, alin 1500 km päässä, ja kiertoaika 11 vuorokautta.
Mars 3:n laskeutujan väitetään toimineen noin 20 sekuntia ennen tuhoutumistaan pölymyrskyssä. Hyvin epäselvä kuva lähti kapselista ennen sen mykistymistä. Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen. [1]
Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka peitti koko planeetan pinnan. Filmi loppui ennen kuin pölymyrsky laantui, luotaimen etukäteen asetettua kuvausautomaattia ei voitu pysäyttää.
Mars 3:n mittausten mukaan pölymyrsky nosti hiukkasia 8-10 km korkeuteen moniksi kuukausiksi. Lämpötila pinnalla laski 20-30 astetta pölymyrskyn aikana, ja kaasukehä lämpeni pölyhiukkasten imemän säteilyn takia. Paine pinnalla oli alle 1/200 Maan ilmanpaineeksi. Hiilidioksidi hajosi ylhäällä Auringon säteilyn takia hiilimonoksidiksi ja hapeksi.
Epäonnistumisia ennen Mars 2:ta ja 3:sta
Sputnik 22 laukaistiin 24.10.1962, mutta sen kantoraketin viimeinen vaihe räjähti. Mars 1 lähti kohti Marsia 1-11-1962, mutta yhteys siihen katkesi pian. Sputnik 24 tuhoutui viimeisen vaiheen käynnistyksen jälkeen 4.11.1962. Zond 2 laukaistiin 30.11.1964, mutta yhteys katkesi pian. Zond 3 kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa Proton-kantorakettia ensi kertaa Mars-luotainten laukaiisuun 27.3.1969 ja 2.4.1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut ja koko 10000 kg painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.[2]
Mars 4, 5, 6 ja 7
Neuvostoliiton 1970-luvun Mars-ohjelma käsitti luotaimet Mars 2 - Mars 7. Niiden tarkoitus oli laskea mittauskapseli Marsin pinnalle. Kaikki nämä epäonnistuivat ainakin osittain, vaikka lähettivät paljon mittaustietoa Maahan. Ne olivat hyvin painavia, noin 4650 kg. Venäläisten ei tarvinnut pihistellä luotainten painossa niin kuin amerikkalaisten, joiden kehittyneempi tietotekniikka oli etu esimerkiski Mariner 9-luotaimessa.
Mars 4 lensi Marsin ohi 2200 km päästä, kun jarruraketit eivät toimineet.
Mars 5 toimi Marsin kiertoradalla vain muutaman päivän.
Mars 6:n laskeutuja lähetti tietoja kaasukehästä, mutta ei onnistunut laskeutumaan pinnalle toimivana. Mars 7 ei onnistunut jarruttautumaan Marsin kiertoradalle, ja sekä emäalus että laskeutuja lansivät Marsin ohi ja jäivät Aurinkoa kiertävälle radalle.
Neuvostoliiton/Venäjän epäonni jatkui Marsin tutkimuksissa Phobos (avaruusluotain)- ja Mars 96-ohjelmissa.
