Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jukal (keskustelu | muokkaukset)
990 muokkausta
p kh
Jukal (keskustelu | muokkaukset)
990 muokkausta
p pohjansiilikäs, arnikkikoisa ja lähde
Rivi 3: Rivi 3:
== Luonto ==
== Luonto ==
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueella elää myös harvinainen tunturi[[perhonen]]: [[tunturisiilikäs]]. Linnuista puistossa pesivät mm. [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
Alueella elää myös harvinaisia [[perhonen|tunturiperhosiaperhonen]]|, kuten mm. [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja arnikkikoisa (''Catastia kistrandella''), joista viimeksimainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]. Linnuista puistossa pesivät mm. [[sepelrastas]] ja [[piekana]].


Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.
Rivi 13: Rivi 13:
* [http://www.metla.fi/asiakaslehti/2001/metsantutkimus2001-3.pdf Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.]
* [http://www.metla.fi/asiakaslehti/2001/metsantutkimus2001-3.pdf Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.]
* Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: ''Luontomatkailijan Suomi''. Otava. 1993, s. 341-343. ISBN 951-1-11522-7.
* Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: ''Luontomatkailijan Suomi''. Otava. 1993, s. 341-343. ISBN 951-1-11522-7.
* Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: ''Perhosten lumo: suomalainen perhostieto''. Tammi 2005, s. 205. ISBN 951-31-3317-6.



[[Luokka:Suomen luonnonpuistot]]
[[Luokka:Suomen luonnonpuistot]]

Versio 10. huhtikuuta 2007 kello 21.16

Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Puisto sijaitsee Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Puistoon sisältyy Iso- ja Pikku-Malla-tunturit. Kilpisjärven rannalla, lähellä Saanatunturia. Se on suojeltu vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli v. 1938. Sen pinta-ala on 30 km2. Luonnonpuistoa hallitsee Metsäntutkimuslaitos.

Luonto

Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosiaperhonen|, kuten mm. tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina) ja arnikkikoisa (Catastia kistrandella), joista viimeksimainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. 1929, 1934 ja 1936. Linnuista puistossa pesivät mm. sepelrastas ja piekana.

Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mallan_luonnonpuisto&oldid=2649831”