Ero sivun ”Kehäpäätelmä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
PtG (keskustelu | muokkaukset) tämä ei varmaan ole virheellinen päätelmä vaan virheellinen päättely |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
== Esimerkkejä == |
== Esimerkkejä == |
||
Kehäpäätelmiä:<ref name="sjsu">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sjsu.edu/depts/itl/graphics/adhom/circular.html | Nimeke=Fallacy: Circular Reasoning | Viitattu=13.10.2011}}</ref> |
Kehäpäätelmiä:<ref name="sjsu">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sjsu.edu/depts/itl/graphics/adhom/circular.html | Nimeke=Fallacy: Circular Reasoning | Viitattu=13.10.2011 | arkisto=https://web.archive.org/web/20080405131229/http://www.sjsu.edu/depts/itl/graphics/adhom/circular.html | arkistoitu=5.4.2008 }}</ref> |
||
* Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni. |
* Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni. |
||
* Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin. |
* Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin. |
||
Versio 19. marraskuuta 2022 kello 08.32
Kehäpäätelmä on virheellinen päättely, jonka premissin merkitys on sama kuin johtopäätöksen merkitys.[1] Päätelmän pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena.[2]
Yleinen muoto
Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä kuuluu: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava:
- A on B:n premissi
- Todisteeksi B:lle esitetään A
- Alkuehdoksi (premissiksi) A:lle esitetään B
Tavallisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kehämäistä:
- Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
- Koska suurin osa ihmisistä pitää edellistä väitettä totena, on sen oltava tosi.
- Siis: Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
Kehäpäätelmä tunnetaan myös latinankielisillä nimillä petitio principii, circulus in probando ja circulus vitiosus.
Esimerkkejä
Kehäpäätelmiä:[3]
- Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
- Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
- Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.
Pätevä päätelmä:[3]
- He kiinnittivät Arnold Schwarzeneggerin näyttelemään pääosaa, koska Hollywoodissa ei voida tehdä toimintaelokuvaa ilman suurta tähteä.
Katso myös
Lähteet
- Hurley, Patrick J.: A Concise Introduction to Logic. 12. painos. Cengage Learning, 2015. ISBN 978-1-285-19654-1. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Filosofia:kehäpäätelmä tieteentermipankki.fi. Viitattu 21.1.2020.
- ↑ Hurley s. 161
- ↑ a b Fallacy: Circular Reasoning sjsu.edu. Arkistoitu 5.4.2008. Viitattu 13.10.2011.
Aiheesta muualla
- Skepdic (englanniksi)
- An academic example (englanniksi)
- Dictionary.com (englanniksi)
- Common Errors in English Usage (englanniksi)
- BegTheQuestion.info (englanniksi)
- Petitio Principii (englanniksi)
- Ritola, Juho: Kehäpäätelmän uskomusperusteinen analyysi. Skeptikko, 2004, nro 4. Artikkelin verkkoversio.