Ero sivun ”Kivettynyt puu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ism (keskustelu | muokkaukset) p w, Luokka:Fossiilit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Kivettynyt puu ei ole sananmukaisesti [[puu]]ta, joka on kivettynyt vaan se syntyy siten, että puun kuoleman jälkeen se peittyy nopeasti hienorakeisiin [[sedimentti|sedimentteihin]]. Hienoisia aineita sisältävä vesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois ja puu korvautuu mineraaliaineksella. Tätä ilmiötä kutsutaan puun kvartsiseksi pseudomorfoosiksi. Ainoastaan puun ulkoinen rakenne ja muoto säilyvät. Koska ilmiö on erittäin hidas, puun vuosirenkaat ja joskus jopa madonreiät toistuvat. |
Kivettynyt puu ei ole sananmukaisesti [[puu]]ta, joka on kivettynyt vaan se syntyy siten, että puun kuoleman jälkeen se peittyy nopeasti hienorakeisiin [[sedimentti|sedimentteihin]]. Hienoisia aineita sisältävä vesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois ja puu korvautuu mineraaliaineksella. Tätä ilmiötä kutsutaan puun kvartsiseksi pseudomorfoosiksi. Ainoastaan puun ulkoinen rakenne ja muoto säilyvät. Koska ilmiö on erittäin hidas, puun vuosirenkaat ja joskus jopa madonreiät toistuvat. |
||
Kivettynyttä puuta esiintyy |
Kivettynyttä puuta esiintyy Yhdysvaltain [[Arizona]]ssa, Holbrookin "kivettyneessä metsässä". Siellä jotkut puut ovat jopa 65 metriä pitkiä ja 3 m paksuisia. Holbrookin kivettynyt metsä julistettiin 1962 kansallispuistoksi. Kivettynyttä puuta esiintyy myös Egyptissä, Nevadassa ja Argentiinassa. Kivettynyttä puuta käytetään taide-esineisiin, koristeiksi ja koruiksi. |
||
Lähteet: Walter Schumann: ´´Jalokivet ja korukivet``, Otava |
|||
Rudolf Dud´a, Luboš Rejl: Jalokivien maailma, WSOY. |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 16. joulukuuta 2006 kello 14.18
Kivettynyt puu on kvartsiryhmään kuuluva kivilaji. Kivettynyt puu voi olla jaspista, kalsedonia tai opaalia. Väriltään kivettynyt puu on ruskeata, keltaista, sinistä, punertavaa tai harmaata. Mohsin kovuudeltaan kivettynyt puu on 6,5–7.
Kivettynyt puu ei ole sananmukaisesti puuta, joka on kivettynyt vaan se syntyy siten, että puun kuoleman jälkeen se peittyy nopeasti hienorakeisiin sedimentteihin. Hienoisia aineita sisältävä vesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois ja puu korvautuu mineraaliaineksella. Tätä ilmiötä kutsutaan puun kvartsiseksi pseudomorfoosiksi. Ainoastaan puun ulkoinen rakenne ja muoto säilyvät. Koska ilmiö on erittäin hidas, puun vuosirenkaat ja joskus jopa madonreiät toistuvat.
Kivettynyttä puuta esiintyy Yhdysvaltain Arizonassa, Holbrookin "kivettyneessä metsässä". Siellä jotkut puut ovat jopa 65 metriä pitkiä ja 3 m paksuisia. Holbrookin kivettynyt metsä julistettiin 1962 kansallispuistoksi. Kivettynyttä puuta esiintyy myös Egyptissä, Nevadassa ja Argentiinassa. Kivettynyttä puuta käytetään taide-esineisiin, koristeiksi ja koruiksi.
Lähteet: Walter Schumann: ´´Jalokivet ja korukivet``, Otava
Rudolf Dud´a, Luboš Rejl: Jalokivien maailma, WSOY.
