Ero sivun ”Kiviniemi (Sakkola)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
johdannon korjaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kiviniemi, silta.jpg|pienoiskuva|Kiviniemen silta 14.5.2016]] |
[[Tiedosto:Kiviniemi, silta.jpg|pienoiskuva|Kiviniemen silta 14.5.2016]] |
||
[[Tiedosto:Kiviniemi.jpg|pienoiskuva|Kiviniemen kylänraittia 14.5.2016]] |
[[Tiedosto:Kiviniemi.jpg|pienoiskuva|Kiviniemen kylänraittia 14.5.2016]] |
||
'''Kiviniemi''' ({{K-ru|Лосево|Losevo}}) oli kylä [[luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]] [[Sakkola]]n pitäjässä ja nykyään yksi suosituimmista pysähdyspaikoista [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa. |
|||
[[Sakkola]]n pitäjään Suomen ajalla kuulunut '''Kiviniemi''' (ven. Лосево, Losevo) on nykyään suosituimpia pysähdyspaikkoja [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa. Kuohuvan [[Vuoksi|Vuoksen]] virran yli kulkee silta, ja tämän sillan pohjoispuolella on tärkeä taukopaikka ja palvelupiste. |
|||
Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.<ref>Lehtipuu, Markus: Kannas Suomalainen Matkaopas, 1. p. 2004</ref> |
Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.<ref>Lehtipuu, Markus: Kannas Suomalainen Matkaopas, 1. p. 2004</ref> |
||
Versio 25. maaliskuuta 2022 kello 17.59
Kiviniemi (ven. Лосево, Losevo) oli kylä luovutetussa Karjalassa Sakkolan pitäjässä ja nykyään yksi suosituimmista pysähdyspaikoista Karjalan kannaksella niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa.
Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.[1]
Kiviniemen kasarmialue
Kuuden kilometrin päässä Kiviniemen kylästä sijaitsi Kasarmilan nimellä tunnettu Kiviniemen kasarmialue jonka puiset kasarmirakennukset valmistuivat 1920-luvun alussa. Kiviniemen kasarmialueelle oli sijoitettuna vuodesta 1922 alkaen Savon Jääkärirykmentin III pataljoona (myöhemmin Savon Prikaatin III pataljoona ja 1930-luvulla Vuoksen Jääkäripataljoona ja Jääkäripataljoona 4). Kiviniemessä oli 1930-luvulla kantahenkilökuntaa noin 150 ja varusmiehiä koulutettiin vuodessa noin tuhat. Kasarmilla oli oma sairaala, sotilaskoti ja reservialiupseerikoulu. Pataljoonalla oli myös oma soittokunta. 1930-luvulla Kiviniemeen valmistui kolmikerroksinen kivinen kasarmirakennus. Kiviniemen kasarmialue on edelleen sotilaskäytössä. [2][3]
Kirjailija Pentti Haanpää suoritti asevelvollisuutensa 1925–1926 Kiviniemen kasarmilla ja hän kirjoitti 1928 ilmestyneen novellikokoelmansa Kenttä ja kasarmi kokemustensa pohjalta. [4]
Lähteet
- ↑ Lehtipuu, Markus: Kannas Suomalainen Matkaopas, 1. p. 2004
- ↑ Sakkolan kylät : Kasarmila (Kiviniemen kasarmi)
- ↑ Sotahistorialliset kohteet : Kiviniemen kasarmi Sakkola Kiviniemi
- ↑ Haanpään tuotannosta
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiviniemi (Sakkola) Wikimedia Commonsissa
