Ero sivun ”Michelsonin–Morleyn koe” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
kuuluisuus on suhteellista
→‎top: koe edellytti valon nopeuden 'absoluuttisuutta' (vakioisuutta) - kyse oli eetterituulen mittaamisesta; jos valon nopeus ei olisi ollut silloisen oletuksen mukaan vakio, ei koejärjestely olisi todistanut mitään eetterituulesta; testi perust. vakioisuuteen
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 2: Rivi 2:
'''Michelsonin-Morleyn koe''' (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns. [[valoeetteri|eetterituulen]] vaikutus valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Applied Physics| Kappale = | Sivu =262 | Selite = | Julkaisija = I. K. International Pvt Ltd | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9789380578002 | Viitattu = 5.3.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tuloksena eetterituulta ei löydetty. [[Albert Michelson]] sai tämän tutkimuksen ansiosta [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin palkinnon]] 1907.
'''Michelsonin-Morleyn koe''' (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns. [[valoeetteri|eetterituulen]] vaikutus valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Applied Physics| Kappale = | Sivu =262 | Selite = | Julkaisija = I. K. International Pvt Ltd | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9789380578002 | Viitattu = 5.3.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tuloksena eetterituulta ei löydetty. [[Albert Michelson]] sai tämän tutkimuksen ansiosta [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin palkinnon]] 1907.


Kokeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu massaton väliaine, jossa [[sähkömagneettinen säteily]] voisi liikkua. Tällöin maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa Maan pinnalla havaittava "eetterituuli". Valon suunnan ja eetterituulen välisen kulman pitäisi vaikuttaa valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Manoj Thulasidas| Nimeke = The Unreal Universe: A Study in Applied Spirituality| Kappale = | Sivu = 237| Selite = | Julkaisija = Thulasidas | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9789810575946 | Viitattu = 5.2.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista.
Kokeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu massaton väliaine, jossa [[sähkömagneettinen säteily]] voisi liikkua. Tällöin maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa Maan pinnalla havaittava "eetterituuli". Valon suunnan ja eetterituulen välisen kulman pitäisi vaikuttaa valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Manoj Thulasidas| Nimeke = The Unreal Universe: A Study in Applied Spirituality| Kappale = | Sivu = 237| Selite = | Julkaisija = Thulasidas | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9789810575946 | Viitattu = 5.2.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista{{Kenen mukaan|15.11.2021}}.

Nykyisen [[suhteellisuusteoria|suhteellisuusteoreettisen]] tietämyksen mukaan valonnopeus on absoluuttinen, eikä tällaista vaihe-eroa siten synny. Tieteellisen teorian mukaan rakenteeltaan tuntemattoman eetterin olemassaoloa tai -olemattomuutta on mahdotonta osoittaa todeksi aivan kuten muitakin uskomuksiin perustuvia ilmiöitä.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 15. marraskuuta 2021 kello 23.15

Michelsonin interferometrin toimintaperiaate

Michelsonin-Morleyn koe (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns. eetterituulen vaikutus valon nopeuteen.[1] Kokeen tuloksena eetterituulta ei löydetty. Albert Michelson sai tämän tutkimuksen ansiosta Nobelin palkinnon 1907.

Kokeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu massaton väliaine, jossa sähkömagneettinen säteily voisi liikkua. Tällöin maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa Maan pinnalla havaittava "eetterituuli". Valon suunnan ja eetterituulen välisen kulman pitäisi vaikuttaa valon nopeuteen.[2] Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeistakenen mukaan?.

Lähteet

  1. Applied Physics, s. 262. I. K. International Pvt Ltd, 2010. ISBN 9789380578002. (englanniksi)
  2. Manoj Thulasidas: The Unreal Universe: A Study in Applied Spirituality, s. 237. Thulasidas, 2007. ISBN 9789810575946. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Jaffe, Bernard: Michelson ja valon nopeus. Luontoa tieteen valossa 9. Suom. Reino Tuokko. WSOY, 1962.