Ero sivun ”Erkki Sallinen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Erkki Sallinen''' ([[1680]]–[[1758]]) oli suomalainen sissipäällikkö [[ |
'''Erkki Sallinen''' ([[1680]]–[[1758]]) oli suomalainen sissipäällikkö [[pikkuviha]]n aikana.<ref name="sek">{{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari (toim.)| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = WSOY| Julkaisupaikka=Helsinki| Sivut=655}}</ref> |
||
Sallisen vanhempia ei tunneta, mutta hänen kotitalonsa tiedetään sijainneen [[Kiihtelysvaara]]n Keskijärvellä. Sallisen puoliso oli Briita Kukkonen. Pikkuvihan aikana |
Sallisen vanhempia ei tunneta, mutta hänen kotitalonsa tiedetään sijainneen [[Kiihtelysvaara]]n Keskijärvellä. Sallisen puoliso oli Briita Kukkonen. Pikkuvihan aikana 10. maaliskuuta [[1742]] [[Kitee]]n pappilassa käydyssä taistelussa upseerit jättivät talonpojat ylivoimaisen venäläisjoukon armoille. Talonpojat alkoivat tästä sydämistyneenä ryhtyä itse vastarintaan. Sallinen oli yksi heidän valitsemistaan sissipäälliköistä, jonka apulaisena toimivat aika ajoin muun muassa [[Lauri Roivas]] ja [[Olli Haapalainen]]. Jonkin aikaa Kiteen taistelun jälkeen Sallinen johti joukkonsa rankaisuretkelle rajan taakse. Sieltä palatessaan hän joutui perimätiedon mukaan 200–300 miehensä kanssa vastakkain ylivoimaisen vihollisen kanssa [[Tuupovaara]]n [[Öllölä]]ssä 7. huhtikuuta 1742. Viholliselle tuotettiin ankaria tappioita ja se joutui vetäytymään omalle puolelleen. Seuraavana kesänä Sallisen mainitaan olleen mukana [[Sortavala]]a vastaan tehdyllä retkellä.<ref name="sek"/> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 2. marraskuuta 2021 kello 00.49
Erkki Sallinen (1680–1758) oli suomalainen sissipäällikkö pikkuvihan aikana.[1]
Sallisen vanhempia ei tunneta, mutta hänen kotitalonsa tiedetään sijainneen Kiihtelysvaaran Keskijärvellä. Sallisen puoliso oli Briita Kukkonen. Pikkuvihan aikana 10. maaliskuuta 1742 Kiteen pappilassa käydyssä taistelussa upseerit jättivät talonpojat ylivoimaisen venäläisjoukon armoille. Talonpojat alkoivat tästä sydämistyneenä ryhtyä itse vastarintaan. Sallinen oli yksi heidän valitsemistaan sissipäälliköistä, jonka apulaisena toimivat aika ajoin muun muassa Lauri Roivas ja Olli Haapalainen. Jonkin aikaa Kiteen taistelun jälkeen Sallinen johti joukkonsa rankaisuretkelle rajan taakse. Sieltä palatessaan hän joutui perimätiedon mukaan 200–300 miehensä kanssa vastakkain ylivoimaisen vihollisen kanssa Tuupovaaran Öllölässä 7. huhtikuuta 1742. Viholliselle tuotettiin ankaria tappioita ja se joutui vetäytymään omalle puolelleen. Seuraavana kesänä Sallisen mainitaan olleen mukana Sortavalaa vastaan tehdyllä retkellä.[1]