Ero sivun ”Vektorigrafiikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) rv Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
|||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Muun muassa interaktiivinen graafinen järjestelmä nimeltä [[oN-Line System]] (NLS) näytti vektorigrafiikkaa tekstin lisäksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/features/2005/05/gui/2/ | nimeke = A History of the GUI | selite = sivu 2 | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jeremy Reimer | ajankohta = 5.5.2005 | viitattu = 23.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> |
Muun muassa interaktiivinen graafinen järjestelmä nimeltä [[oN-Line System]] (NLS) näytti vektorigrafiikkaa tekstin lisäksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/features/2005/05/gui/2/ | nimeke = A History of the GUI | selite = sivu 2 | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jeremy Reimer | ajankohta = 5.5.2005 | viitattu = 23.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Evans and Sutherland Picture System 330/340 oli vektorigrafiikkaa näyttävä laite, jota käytettiin [[VAX-11/780]]:n kanssa.<ref name="esps330">{{Verkkoviite | osoite = http://www.bmsc.washington.edu/people/merritt/graphics/ps330/ps330.html | nimeke = Evans and Sutherland Picture System 330 (late 1980s) | tekijä = Ethan A Merritt | ajankohta = huhtikuu 2002 | viitattu = 21.10.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> [[Silicon Graphics]]in vaikutuksesta rasterigrafiikkaa käyttävät näytöt kehittyivät 1980-luvun lopulla.<ref name="esps330" /> |
|||
== Pelit == |
== Pelit == |
||
Versio 21. lokakuuta 2021 kello 03.26
 |
|
|
|
|
|
| Vektorikuva | Tavallinen bittikarttakuva |
Vektori- ja bittikarttakuvat suurennettuna. Vasemmanpuoleisen vektorikuvan laatu ei huonone suurennettaessa.
| |
Vektorigrafiikka on tietokonegrafiikkaa, joka perustuu koordinaatistoon sidottuihin objekteihin, kuten suoriin, monikulmioihin eli polygoneihin, ympyröihin, kaariin jne. Objektien muodot ja ominaisuudet esitetään koordinaatein sekä matemaattisin funktioin. Tämä mahdollistaa sen, että vektorigrafiikalla luodun kuvan kokoa voidaan muuttaa (skaalata) ilman, että kuvasta tulee rakeinen kuten bittikarttakuvasta suurennettaessa, sekä sen, että kuvan muotoa voidaan muuttaa: esimerkiksi kiertää (rotaatio) koordinaatistossa. Kuvan tallennuskoko riippuu kuvan yksityiskohtien määrästä pikselimäärän sijaan, minkä ansiosta vektorigrafiikka on resoluutioriippumatonta, ja tallennuskoko on yleensä pienempi kuin bittikarttagrafiikkaa sisältävillä tiedostoilla. Vektorigrafiikkaa käytetään esimerkiksi tietokoneavusteisessa suunnittelussa (CAD) ja piirtografiikan tuottamisessa sekä kolmiulotteisessa grafiikassa. Vektorigrafiikka ei perusperiaatteensa myötä sovellu digitaalisiin valokuviin, vaan niissä käytetään pikseligrafiikkaa. Vektori- ja pikseligrafiikkaa voidaan myös yhdistää. Tällöin vektorigrafiikalla luotuja polygoneja pinnoitetaan pikseligrafiikan kuvilla.
Rasterikuvan muuttamista vektorimuotoon kutsutaan vektoroinniksi.[1]
Tiedostomuodot
Portable Document Format (PDF) ja Postscript (PS) ovat vakiintuneet tulostettavan materiaalin muodoiksi. Yleistyvä tiedostomuoto vektorigrafiikan tiedostomuodoksi on Scalable Vector Graphics (SVG). Myös cad-ohjelmat ovat vektorigrafiikkaohjelmia ja niillä on omat tiedostomuotonsa.
Vektorigrafiikan piirtämiseen sopivia sovellusohjelmia ovat muun muassa ammattilaisten suosima Adobe Illustrator, ilmainen Inkscape (entinen Sodipodi), CorelDRAW ja Macromedia FreeHand, jonka kehitys on lopetettu Adoben ostettua Macromedian. Inkscape on saatavilla kaikille alustoille, FreeHandista ja Illustratorista on saatavilla sekä PC- että Mac-versiot, CorelDRAW'sta vain Windows-versio. Intaglio ja DrawBerry ovat saatavilla vain Macille.
Tietokonenäytöt
.jpg)
Aiemmin tietotekniikassa käytettiin paljon tietokonenäyttölaitteita, jotka oli suunniteltu nimenomaan viivoista koostuvan vektorigrafiikan esittämiseen bittikarttagrafiikan sijaan. Vektorinäyttöjä käytettiin myös jonkin verran varhaisissa videopeleissä, kuten Asteroids- ja Battlezone-peleissä sekä Vectrex-pelikonsolissa.
Muun muassa interaktiivinen graafinen järjestelmä nimeltä oN-Line System (NLS) näytti vektorigrafiikkaa tekstin lisäksi.[2]
Evans and Sutherland Picture System 330/340 oli vektorigrafiikkaa näyttävä laite, jota käytettiin VAX-11/780:n kanssa.[3] Silicon Graphicsin vaikutuksesta rasterigrafiikkaa käyttävät näytöt kehittyivät 1980-luvun lopulla.[3]
Pelit
Useat pelit ovat käyttäneet täyttämätöntä vektorigrafiikkaa rasterinäytöillä ennen varsinaista 3D-kiihdytystä. Esimerkkejä näistä ovat alkuperäinen Elite sekä Star Wars kolikkopeli. Myöhemmin laskentatehon kasvaessa käytettiin varjostettuja, täytettyjä vektoreita kuten Amiga-versiossa Elite-pelistä ja Falcon-lentosimulaattorissa sekä Zarch-pelissä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kerminen, Juha: Bittikarttakuvien vektorointi. Insinöörityö, Lahden Ammattikorkeakoulu, 2009
- ↑ Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 2) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Ethan A Merritt: Evans and Sutherland Picture System 330 (late 1980s) bmsc.washington.edu. huhtikuu 2002. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vektorigrafiikka Wikimedia Commonsissa
